Vain koiraihmisille (Must Love Dogs)

24.11.2005 13:10

Tähtiä 1puoli

USA 2005. Käsikirjoitus ja ohjaus: Gary David Goldberg, Claire Cookin romaanin pohjalta. Tuotanto: Gary David Goldberg, Jennifer Todd, Suzanne Todd. Kuvaus: John Bailey. Leikkaus: Roger Bondelli, Eric A. Sears. Pääosissa: Diane Lane, John Cusack, Elizabeth Perkins, Christopher Plummer, Dermot Mulroney, Stockard Channing, Ali Hillis, Brad William Henke. Kesto: 98 min.

Romanttisen komedian peruskaava ”poika tapaa tytön, poika menettää tytön, poika saa tytön takaisin” on venkslattu edestakaisin ja ylösalaisin niin moneen otteeseen, että vain harvat irrottavat lajityypistä mitään persoonallista. Ja vaikka poika ja tyttö ovat tällä kertaa ilahduttavasti päälle nelikymppisiä, Gary David Goldbergin ohjaama Vain koiraihmisille valahtaa kaikkein latteimmille linjoille. Tekele ammentaa jähmeän komediansa – jälleen – jenkkien hysteerisestä deittailukulttuurista. Yhä absurdimmaksi meno on muuttunut nykyisen nettitreffailun myötä, ja tämän saavat tuntea nahoissaan höpötyksen sinkut sankarit.

Katalan aviomiehensä kylmästi dumppaama esikouluope Sarah (Diane Lane) on niin yksin niin yksin, että pakastekanakin pitää popsia seisaaltaan. Frendien, kummien ja mummien mielestä vapaaehtoinen sinkku on tietysti sairas, kun kukaan heidän tuputtamansa sulhokandi ei kelpaa. Jopa viriili isäpappa (Christopher Plummer) ravaa treffeillä monta kertaa päivässä, se on ajan henki! Sitten Carol-sisar (Elizabeth Perkins) panee nettiin Sarahin puolesta seksikkään deitti-ilmoituksen, ja alkaa raastava treffiruljanssi. Eklottavia ehdokkaita kiinnostavammaksi osoittautuu komea yksinhuoltajaisä Bob (Dermot Mulroney) – mutta entä kun ilmoitukseen vastaa rehdin riuska veneentekijä Jake (John Cusack), joka on niin ikään pettynyt Suuressa Rakkaudessa...?

Surullista että kaksi kelpo luonnenäyttelijää, John Cusack (Identity, Valamiehet) ja Diane Lane (Kohtalokas syrjähyppy, Toscanan taivaan alla), joutuvat alentumaan moisiin tyhjänpäiväisyyksiin. Kaavamaista kömpelyyttä ei pelasta edes ihana veteraani Stockard Channing, joka esittää yhtä Viagralla käyvän teräsisukin heiloista. Näyttelijöissä on karaktääriä tuhat volttia liikaa ohjaaja Goldbergin väsäämään käsikirjoitukseen, jonka henkilöt ovat harvinaisen litteitä kliseekimppuja ja hauskaksi tarkoitettu dialogi – no, kertaakaan se ei ainakaan ole hauskaa. Ellei sitten innostu hulvattomasta kortsunmetsästyksestä pitkin kyläraittia, tai hillittömän romanttisesta vesiurheilusta tahatonta parodiaa lähentelevässä loppuhuipentumassa.

Teksti: Tuuve Aro
Kuva: Sandrew Metronome