Vaimoni on noita (Bewitched)

13.10.2005 13:21

Tähtiä 3

USA 2005. Ohjaus: Nora Ephron. Käsikirjoitus: Nora ja Delia Ephron, Sol Saksin hahmojen pohjalta. Tuotanto: Lucy Fisher, Penny Marshall. Kuvaus: John Lindley. Leikkaus: Tia Nolan ja Stephen A. Rotter. Pääosissa: Nicole Kidman, Will Ferrell, Shirley MacLaine, Michael Caine, Jason Schwartzman, Kristin Chenoweth, Heather Burns, Jim Turner, David Alan Grier, Steve Carell, Stephen Colbert. Kesto: 102 min.

Yksi viime vuosien leffabuumeista on ollut nostalginen paluu menneeseen, vanhoihin hyviin leffoihin ja tv-ohjelmiin, 1950-luvun puhtoisiin kuviin ja tunnelmiin: esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa technicolor-draama Kaukana taivaasta (2002) ja musiikkihupailu Vähät rakkaudesta (2003). Samoilla linjoilla liikkuu Nora Ephronin ohjaama ja sisarensa Delian kanssa käsikirjoittama komedia Vaimoni on noita, joka tekee kunniaa samannimiselle, 1960-luvulla supersuositulle jenkkisarjalle. Tässä lupsakan avioparin arkisia kommelluksia väritti se pikkuseikka, että vaimo Samantha-vaimolla oli taikavoimia.

Tarina on umpihupsu. Isabel Bigelow (Nicole Kidman), naiivi ja hyväluontoinen noita, päättää jättää maagisen perheyhteytensä ja ryhtyä aivan tavalliseksi kotirouvaksi: siis unohtaa luudalla lentelyn ja muut ihmeelliset kykynsä ja antautua epätäydelliseen ihmiseloon, vaikka charmööri isä-noita Nigel Bigelow (Michael Caine) vastustaa jyrkästi ajatusta. Epätäydellisyys ruumiillistuukin pian uraltaan luiskahtaneessa, omahyväisessä Hollywood-starassa Jack Wyattissa (Will Ferrell), joka on tekemässä uusintaversiota Vaimoni on noita -tilannekomediasta. Katsojalukuja pönkittääkseen Jack houkuttelee show’hun suloisen Isabelin, koska tämä osaa rypistellä nenäänsä juuri niin kuin alkuperäinen Samantha – ja kohta oikea noita näyttelee fiktiivistä sellaista televisiossa! Tietenkin sulattaakseen kaikkien amerikkalaisten sydämet, mukaan lukien mahtailevan miesdiivan.

Kyseessä on perinpohjin sympaattinen ja harmiton hömpöttely, joka on kuitenkin hiukkasen ontuva yhdistelmä perinteisen romanttista ”naiskomediaa” ja räävittömämpää ”mieskomediaa”, joka lähenee farssia. Nora Ephron on aina ollut vahvempi ensin mainitussa – nokkelan lempeät hitit kuten Uneton Seattlessa (1993) ja Sinulle on postia (1998) todistavat tämän. Kun lajityyppi ei ole täysin selvillä ja kun Nicole Kidman ei ole mikään armoitettu koomikko, kovaääninen miespääosa pääsee varastamaan show’n. Saturday Night Livestä parhaiten tunnettu veteraanihauskuuttaja Will Ferrell (Kuokkavieraat) on saanut elokuvan ylivoimaisesti hauskimmat monologit: syntyy vaikutelma kuin kamera olisi vain pysäytetty tallentamaan moottoriturvan hervotonta pulputusta juuri niin pitkään kuin häntä huvittaa. Muut odottakoot.

Vaan on Kidmanillakin hetkensä: varsinkin elokuvan alkupuolella korostuva Marilyn Monroe -puhetyyli hurmaa. Hän lässyttelee ja räpyttelee silmiään kuin hämmentynyt pikkutyttö karkkikaupassa. Digitaalitekniikka mahdollistaa kasan nokkelia visuaalisia efektejä, kun taiat lentelevät Amorin nuolia nopeammin. Vanhempi sukupolvi on erityisen kirkkaasti edustettuna, kun Shirley MacLaine loistaa Samanthan ovelana noitaäitinä Endorana ja Michael Caine hänen täydellisenä vastinparinaan, häntäheikkimäisenä ihmeisukkina. PIM, olet myyty!

Teksti: Tuuve Aro
Nordisk Film Theatrical Distribution