Mitä odottaa kun odotat
Mitä odottaa kun odotat |
What to Expect When You’re Expecting, USA 2012. Ohjaus: Kirk Jones. Käsikirjoitus: Shauna Cross ja Heather Hatch, Heidi Murkoffin kirjojen pohjalta. Tuotanto: Mike Medavoy, Arnold Messer. Kuvaus: Xavier Pérez Grobet. Leikkaus: Michael Berembaum. Pääosissa: Jennifer Lopez, Cameron Diaz, Anna Kendrick, Dennis Quaid, Chris Rock, Elizabeth Banks, Chace Crawford, Matthew Morrison, Brooklyn Decker, Rodrigo Santoro. Kesto: 109 min.
Romanttisen komedian kalutulla saralla riittää alalajeja. On törmäilykomediaa, treffikomediaa, hääkomediaa. Ja sitten on nämä vauvakomediat. Kun poika on jo saanut tytön, seuraavaksi pitää tietysti vääntää vauva.
Varsin vaivaannuttavaan lopputulokseen on päätynyt ohjaaja Kirk Jones elokuvallaan Mitä odottaa kun odotat. Tekopirteä kouhotus perustuu Heidi Murkoffin kirjoihin, ja on selkeästi suunnattu valkoisille lihaa syöville heteroille, joilla on liikaa rahaa.
Viisi newyorkilaispariskuntaa valmistautuu lisääntymään. Suositun laihdutusohjelman guru Jules (pelottavaksi itsensä pumpannut Cameron Diaz) joutuu uteliaan julkisuuden kohteeksi pamahdettuaan paksuksi tv:n tanssikilpailutähden Evanin (Glee-sarjan Matthew Morrison) kanssa. Mitä tehdä, kun maha kasvaa ja paineet siinä sivussa?
Samaan aikaan vauvavalokuvaaja Holly (Jennifer Lopez) miesystävineen koettaa vakuuttaa kansainvälistä adoptiotoimistoa kelvollisuudestaan ja vauvaoppaita kirjoittava Wendy (Elizabeth Banks) löytää vuosien yrittämisen jälkeen testitikusta sinisen, autuaaksi tekevän viivan. Tossun alla häärii Wendyn nössö aviomies Gary (Ben Falcone), jonka riesana on myös menestynyt alfauros, isä (Dennis Quaid). Tämä odottaa kaksosia kolmekymmentä vuotta nuoremman povipommin kanssa.
Sitten on vielä pihvikojua pyörittävä komistus Marco (Chace Crawford), jonka kouluajan ihastus, naapurikojun söpö Rosie (Anna Kendrick) äkkää uunistaan yllätyspullan. Kestääkö rakkaus?
Vaunut ja vauvakekkerit vaativat kamalaa kilpavarustelua. Raskaana ollessa pierettää, ja isit ovat hirmu hupaisia työnnellessään jälkikasvuaan Central Parkissa mieheytensä menettäneinä. Vai ovatko?
Huomattavasti raikkaammin aihetta lähestyi vaikkapa Judd Apatow elokuvassa Paksuna (2007), joka käsitteli ei-toivottua raskautta yhtaikaa hauskasti ja purevasti. Jonesin hysteerisessä odotuselokuvassa on liikaa henkilöitä, jotta heistä kehenkään ehtisi tai haluaisi kiintyä. Vanhan kunnon Quaid (Kaukana taivaasta, Vantage Point) sentään irrottaa hymyn Margaritoja kittaavana ökyisinä.
Pintatasolla leffa on kritisoivinaan vauvahössötystä, mutta itse asiassa tekele juhlii kaikkein perinteisimmillä arvoilla. Tärkeintä on lisääntyminen hinnalla millä hyvänsä. Täyttäkää maa, ja maarunne possunkyljellä! Katsokaa lisää tv-visailuja ja ennen kaikkea kuluttakaa, kuluttakaa, kuluttakaa!
Teksti: Tuuve Aro
