Kaikkien maiden ilmastoneuvottelijat kerääntyvät yhteiseen istuntoon aamukymmeneltä. Yön mittaan puheenjohtajamaan kompromissiesitystä on ruodittu erilaisissa pienemmissä neuvotteluryhmissä.

Kehitysmaat ja EU pitivät ensimmäistä kompromissiesitystä liian kunnianhimottomana.

EU ja kehitysmaat ovat vaatineet uuden, kaikkia maita sitovan ilmastosopimuksen solmimista vuonna 2015. Ratifioimisen jälkeen sopimus voisi tulla voimaan vuonna 2020. Edelleen kiistellään siitä, miten "laillisesti sitova sopimus" muotoillaan tekstiin niin, että kaikki maat voisivat sen hyväksyä. Ensimmäisessä sopimusluonnoksessa puhuttiin "laillisesta viitekehyksestä" (legal framework). Tätä kehitysmaat ja EU pitivät liian epämääräisenä muotoiluna. Uudessa sopimusluonnoksessa puhutaan "laillisesta instrumentista" (legal instrument), joka viittaa sitovampaan sopimukseen. Se velvoittaisi päättämään päästövähennysten määrästä vuoteen 2015 mennessä.

Yhdysvaltojen, Kiinan ja Intian on vaikea hyväksyä tiukempaa muotoilua, koska ne eivät halua sitoutua pakollisiin päästövähennyksiin.

- Uudesta sopimusluonnoksesta puuttuu myös päivämäärä, jolloin uuden sopimuksen pitäisi tulla voimaan. Se voi lykkääntyä vuoteen 2020 asti, joten ei tämä uusi sopimusluonnos ole edellistä parempi, moitti Tim Gore, ympäristöjärjestö Oxfamin ilmastonmuutosasiantuntija.

- Kaikki asiat ovat kytkeytyneitä toisiinsa. Meiltä saattaa loppua aika. Ongelmia ei pystytä ratkomaan, jos ministerit ehtivät poistua täältä, pelkäsi Malediivien ympäristöministeri Mohamed Aslam.

(MTV3 - Reuters)