Durbanin ilmastoneuvotteluissa tunnelma tiivistyy, kun maailman ympäristöministerit keskustelevat Kioton sopimuksen jatkokaudesta. Kehitysmaiden edustajat ovat olleet pettyneitä Kanadan haluttomuuteen jatkaa Kioton sopimusta.

Kanada julisti Durbanissa, että Kioto on historiaa.

- Olemme jo kauan sanoneet, ettemme osallistu Kioton toiseen kauteen. Emme moiti niitä, jotka kannattavat jatkoa, mutta Kanadalle Kioto on menneisyyttä, sanoi ympäristöministeri Peter Kent.

EU, joka tuottaa vain 11 prosenttia maailman päästöistä, on valmis Kioton jatkokauteen sillä ehdolla, että uuden ilmastosopimuksen aikataulusta saadaan sopu. EU haluaisi, että kaikkia maita velvoittava ilmastosopimus solmittaisiin vuonna 2015 ja se tulisi voimaan 2020.

- Haluamme säilyttää Kioton, koska sen rakentamiseen kului niin monta vuotta. Meidän pitää kuitenkin olla varmoja, että muut maat liittyvät kaikkia sitovaan sopimukseen Kioton toisen kauden jälkeen, sanoi EU:n ilmastokomissaari Connie Hedegaard Durbanissa.

Kiina lieventänyt kantojaan

Kuivuus vaivaa Keski-Kiinan Hubein provinssia. Mannviljelijä kävelee pitkin kuivunutta järvenpohjaa. Kuva: EPA

Suurimmat saastuttajat eivät kuitenkaan ole lämmenneet EU:n ehdotukselle "tiekartasta" uuteen sopimukseen. Yhdysvallat kannattaa vapaaehtoisuuteen perustuvia päästövähennyksiä. Maa ei lähde mukaan mihinkään sitovaan sopimukseen, jos siinä siinä eivät ole mukana kaikki valtiot. Sen sijaan Kiina on hieman lieventänyt kantojaan. Maailman suurin saastuttaja on valmis jopa sitoviin päästövähennystoimiin vuonna 2020, jos teollisuusmaille määrärään suuremmat päästövähennystavoitteet kuin kehitysmaille. Kiina vaatii myös, että teollisuusmaiden on tuettava kehitysmaita niin taloudellisesti kuin teknologian siirroillakin.

Muissa neuvottelukysymyksissä on edetty. Vihreän ilmastorahaston perustamisesta ehkä saadaan sovittua. Sen kautta teollisuusmaat tukevat kehitysmaita ilmastonmuutoksen torjunnassa ja sopeutumisessa 100 miljardilla dollarilla vuodessa. Tukisumman pitäisi nousta tuohon summaan vuoteen 2020 mennessä. Vielä ei kuitenkaan ole sovittu, mistä tarvittavat rahat saadaan. Yhtenä mahdollisena rahoituslähteenä Durbanissa on keskusteltu laivaliikenteen päästöverosta.