MTV3 - Leea Ollikainen

Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Sixten Korkman arvioi, että uusi pääministeri aloittaa työnsä harvinaisen hankalassa tilanteessa.

Näistä teemoista Korkman puhuu: Vyön kiristystä vaalien jälkeen Kreikka voi murtua Risuja EKP:lle - ja lisää vastuuta EMUn oppivuodet - kaveria ei jätetä Luottolama uhkaa yhä Pankkeihin lisää läpinäkyvyyttä Sympatiaa ja populismia

- Vaatimukset ja odotukset ovat poikkeuksellisen kovia, sillä hänen pitäisi kääntää äänestäjien mielialat jäljellä olevan lyhyen ajan kuluessa, Korkman sanoo MTV:n uutisten erikoishaastattelussa.

- Säästöpolitiikassa hän tuskin kykenee tekemään merkittäviä linjauksia. Toivon, että hallitus jäädyttäisi menot ja alleviivaisi kurinalaisuutta, eikä ainakaan mitään vaalibudjettia tekisi.

Työurien pidentämistä koskevaan keskusteluun on nyt otettu aikalisä.

- Työurista uusi pääministeri tuskin uskaltaa edes avata keskustelua. Se juna meni jo.

Haasteet jatkuvat vaalien jälkeen

Elvytyspolitiikkaa ei enää ensi vuonna voi Korkmanin mielestä jatkaa, vaikka esimerkiksi nuorisotyöttömyyden lieventämistä pitää yhä rahoittaa. Yksityiskohtaista ohjelmaa ei poliitikoista ennen vaaleja irtoa, mutta varmaa on, että seuraavan hallituksen ohjelma on karua tekstiä.

- Suomen talouden kasvuongelmat ja julkisen talouden kestävyysongelmat ovat niin merkittäviä, että vaalien jälkeen tuleva hallitus tekee sellaisen ohjelman, jossa tehdään pitkälle meneviä päätöksiä. Ne sisältävät myös erittäin pitkälle meneviä säästölinjauksia.

Korkmanin mukaan vaaleja ennen käydään lähinnä verokeskustelua. Se avataan jo ennen juhannusta, kun alivaltiosihteeri Martti Hetemäen verotyöryhmä julkistaa väliraporttinsa.

- Pulmana on se, että vaikka Hetemäen raportti tulee nyt pöydälle ja sitä voi katsoa, se on vain osa laajempaa kokonaisuutta. On ehkä hankala tehdä yksittäisiä veromuotoja koskevia ratkaisuja, koska verotusta pitäisi tarkastella kokonaisuutena ja se tulee pöydälle vasta syksyllä.

Hetemäen verotyöryhmässä mukana oleva Korkman painottaa verotuksessa kasvun tukemista, jotta Suomi ei tukehdu julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Käytännössä se tarkoittaa, että yritysten ja työn verottamista ei saisi kiristää vaan painopiste pitäisi siirtää arvolisäveroihin ja kiinteistöihin.

- Vanha suosikki, joka liittyy tähän asumisen verokohteluun, on kiinteistöverotus. Se on poikkeuksellisen matala Suomessa. Minusta olisi perusteluta, että kunnat nimenomaan keräisivät jonkin verran enemmän verotulojaan kiinteistöverotulojen muodossa.

Samalla Korkman painottaa, että asumisen verotus, eli kiinteistöverot ja asuntolainojen verovähennysoikeus, on kokonaisuus, josta Hetemäen työryhmä esittää näkemyksensä, mutta vasta syksyllä.

- Verojärjestelmä suosii voimakkaasti omistusasumista suhteessa vuokralla asumiseen, eikä siihen ole hirveen hyviä perusteluja. Joten kyllä tässä on aihetta keskustella.

Samalla hän epäilee, ovatko juuri korkovähennykset paras tapa muuttaa asumisen verotusta.

- Niitähän on muutenkin jo rajoitettu takavuosina sen verran, että ne eivät ole yhtä runsaita kuin ne oli 30 vuotta sitten.

Kreikka herättää suuttumusta, populismia ja sympatiaa

Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman tuntee sympatiaa kaikkia niitä kohtaan, joita Kreikan tukeminen on suututtanut.

- Onhan se raivostuttavaa, että vaikeuksissa oleva Suomi ja suomalaiset joutuvat lainoittamaan Kreikkaa, jonka talouspolitiikka on pitkään perustunut toiveajatteluun ja valehteluun.

Samalla Korkman korostaa, että ratkaisu ei voi perustua suuttumukseen.

- Keskellä kriisiä on hyvä pitää pää kylmänä ja miettiä miten tappiot voi minimoida. Olennaista ei ole, potkitaanko Kreikka rahaliitosta vaan se, mihin asti tuemme Kreikkaa ja annamme sille mahdollisuuden.

Samalla pitää miettiä miten ja missä vaiheessa peli pannaan poikki.

- Voi olla, että Kreikan lainoja joudutaan järjestämään uudelleen. Se on kiusallista, mutta ei maailma siihen romahda.

Korkman uskoo, että nyt valittua toimintamallia arvioidaan ja arvostellaan vielä pitkään. Jälkiviisaina hän pitää omiakin mietteitään siitä, että Kreikka olisi ehkä pitänyt passittaa velkoineen suoraan Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ovelle.

- Mutta silloin pelättiin, että jos mitään ei tehdä, kriisi leviää ja aiheuttaa valtavia luottotappioita pankeille ja muille rahoituslaitoksille, josta syntyy ketjureaktio ja koko Euroopan talous ajautuu jyrkkään laskukierteeseen.

Kriisin poikima populismi ja muukalaiskammo harmittavat viileää harkintaa korostavaa Korkmania.

- Tämä antaa herkullista aineistoa niille, jotka suhtautuvat kielteisesti Euroopan unioniin tai ulkomaalaisiin, kaikkeen mitä rajan takaa tulee. Se on hyvin valitettavaa, koska me elämme maailmassa, jossa keskinäinen riippuvuus on tavattoman suurta.

Korkman haluaisi myös hillitä tavallisten kreikkalaisten arvostelua. Kreikan poliittinen järjestelmä ja instituutiot eivät ole yhtä hyviä kuin Suomessa, mutta tavallisten kreikkalaisten niskaan syydetty kiukku on ollut ajoittain kohtuutonta.

- Kreikkalaiset on lopulta aika samanlaisia ihmisiä kuin me. Heidän syyllistämisensä voi tuntua joskus hieman loukkaavaltakin.

Katso Leea Ollikaisen juttu