Palkittu tähtitieteilijä Esko Valtaoja tiesi varhain, mille alalle ryhtyy. Kesätyöpaikkojakin Valtaojalla oli vain yksi, mutta sen naisvaltaisessa työporukassa hän viihtyikin sitten kuuden kesän ajan. MTV:n uutisten kesäsarjassa tunnetut suomalaiset kertovat kesätyökokemuksistaan. Koko haastattelun kuulet Radio Novalta klo 13.20.

Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja on arvostettu tieteentekijä ja myös kiitetty tieteellisen tiedon popularisoija. Tähtitieteilijän ura oli Valtaojalle selvä valinta lapsesta asti.

- Jos joku ressukka joskus joutuisi kirjoittamaan elämäkertani, siitä tulisi hyvin tylsä ainakin ammatilliselta kannalta. "Jo pikkupoikana hän päätti lähteä opiskelemaan tähtitiedettä Turkuun ja niin hän tekikin. Sen pituinen se." En ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä, jotka vielä kaksikymppisenä ihmettelevät, mitä tekisivät isona, Valtaoja kertoo.

Kesätyöpaikkoja Valtaojalla oli vain yksi, mutta siellä hän viihtyi kuusi kesää. Paikka oli Sodankylän geofysiikan observatorio, jossa Valtaoja aloitti yleisenä kesäapulaisena eli "kesätyttönä" 18-vuotiaana.

- Observatorion työntekijät olivat johtajaa lukuun ottamatta kaikki naisia, ja siihen saakka kaikki kesäavustajatkin olivat olleet tyttöjä. Aloin silloin myös kasvattaa pitkää tukkaa, kun huomasin, että parturiin kuluu turhaan rahaa. Niin minä sitten olin kesätyttö, eikä minua muulla nimellä tunnettukaan.

Naisvaltainen työyhteisö otti pian nuoren miehen siipiensä suojaan.

- Naiset tarjosivat minulle kotitekoista riisiviinaa aina silloin, kun johtaja oli työmatkoilla tai kun johtaja oli läsnä, mutta hänen vaimonsa oli poissa. Siellä oli oikein hauskaa. Oikeastaan niin hauskaa, että menin sinne vielä yhdeksi kesäksi, vaikka ei olisi enää tarvinnutkaan, professori muistelee.

Rehellistä ja tarkkaa työtä

Sodankylän tutkimuslaitoksessa tehtiin erilaisia mittauksia ja seurattiin esimerkiksi maanjäristyksiä ja ilmakehän ja maan magneettikentän vaihteluita. Valtaoja sai kesätyössä hyvän perustan tieteelliselle työlle.

- Se opetti rehellistä työtä ja sen, miten ollaan tarkka ja huolehtivainen. Kaikki kunnon tiede lähtee siitä, että tehdään tarkkoja havaintoja eikä fuskata. Mihinkään ei pääse, jos vain istuu ja fundeeraa. Pitää olla jotain kosketusta todellisuuteenkin: mittauksia, havaintoja, jotakin, Valtaoja listaa.

Tutkijan työn pohtiminen saa tähtitieteilijän syttymään.

- Kyllä se on mainiota hommaa: saa tyydyttää uteliaisuuttaan ja siitä vielä maksetaan! Se on tietysti epävarma ura, mutta jos vain uskallusta ja epävarmuuden sietämistä riittää, voi tehdä juuri sitä, mitä haluaa.

Palkkarahoilla vaihdepyörä

Ensimmäisen kesän palkoilla geofysiikan observatorion "kesätyttö" teki tarpeellisen hankinnan.

- Johtaja sanoi ensimmäisenä työpäivänä, että palkka on 350 markkaa. Mietin, että onko se koko kesältä vai kuukaudelta. Totesin tyytyväisenä, että kuukaudelta ja ryntäsin paikalliseen urheiluvälinekauppaan tilaamaan kymmenvaihteisen Raleigh-retkipyörän, Valtaoja kertoo.

Kyseiset pyörät olivat tuolloin harvinaista herkkua Suomessa. Jopa niin harvinaista, että pyörä oli koottu väärin.

- Meinasin lentää Kitisenjokeen, kun jarrutin ensimmäistä kertaa sillalla.

Raleighista tuli sittemmin Valtaojalle korvaamaton kumppani, jolla hän polki kesätöihin ja liikkui pitkin opiskeluaikojen Turkua.