Kreikan metsäpaloihin etsitään syyllisiä

Kreikan opposition mielestä maan hallitus peittelee epäpätevyyttään väittämällä paloja tuhopoltoiksi. EU haluaisi tehostaa katastrofien torjuntavalmiuttaan.

Kreikkaa piinaavat maastopalot ovat osoittaneet jo hieman laantumisen merkkejä, mutta maan kansalaisten raivo hallitusta kohtaan oli vasta roihahtamassa liekkeihin. Paloissa on kuollut muutamassa päivässä 63 ihmistä, ja kesän aikana Kreikassa on palanut Luxemburgin kokoinen alue.

Katso Timo Väkimiehen juttu Netti-tv:stä (Huomenta Suomen uutiset 28.08.2007)

Laajoista avunpyynnöistään huolimatta Kreikka torjui tänään Suomen tarjouksen lähettää kalusto- ja henkilöstöapua auttamaan maata sammutustöissä. Asiasta kertoi valmiusjohtaja Janne Koivukoski sisäministeriöstä. Suomi oli tarjonnut Kreikalle kolmea helikopteria sekä asiantuntija- ja pelastushenkilöstöä, mutta Kreikan mukaan Suomen tarjoamalle kalustolle ei ole tarvetta.

Euroopan metsäpalotietojärjestelmän Effisin mukaan perjantaina alkaneissa paloissa on tuhoutunut yli 1800 neliökilometriä metsää. Koko kesän aikana lähes 2700 neliökilometriä Kreikan maastoa on ollut liekeissä.

Effisin asiantuntijat ennustivat tiistaina paloalueen sään muuttuvan muutaman seuraavan päivän aikana. Effisin mukaan tämä vähentää palojen leviämisen riskiä.

Konservatiivihallitus epäsuosiossa

Kreikan konservatiivihallitusta suomittiin tiistaina ankarasti tehottomuudesta katastrofin hoidossa. Ateenalaislehdet revittelivät otsikoilla kuten "Halvaantunut valtio" ja "Vihan vaalit".

Sosialistisen oppositiopuolueen Pasokin mukaan hallituksen lausunnot tuhopoltoista olivat vain tekosyy sen kykenemättömyyteen toimia kriisin keskellä.

- Hallitus on osoittanut olevansa traagisen kykenemätön palojen hoidossa. Se ei kyennyt pelastamaan ihmishenkiä, omaisuutta eikä koteja, sanoi Pasokin johtaja George Papandreou.

Kreikan hallitus on pitäytynyt suunnitelmassaan järjestää aikaistetut parlamenttivaalit syyskuun 16. päivänä. Mielipidetiedustelujen mukaan hallitsevien konservatiivien suosio on laskenut, osittain epäonnistuneen kriisinhallinnan takia.

Pääministeri Kostas Karamanlis vastasi opposition syytöksiin vetoamalla kreikkalaisten yhtenäisyyteen.

- Kreikan täytyy pysyä yhtenäisenä. Kuten ennenkin, meidän täytyy todistaa olevamme yksi sielu kansallisessa kriisissä, pääministeri sanaili.

Kreikan metsäpaloissa on kuollut jo yli 60 ihmistä ja yli 3000 on jäänyt kodittomiksi.

Kreikan metsäpaloista terveyshaittoja satojen kilometrien päähän

Kreikassa viime päivinä riehuneet metsäpalot syytävät Ilmatieteen laitoksen mukaan ilmakehään valtavat määrät terveydelle haitallisia pienhiukkasia. Metsäpalot myös yleistyvät ilmastonmuutoksen aiheuttaman kuivuuden myötä.

Metsäpalojen yhteydessä hiukkaspitoisuudet ovat suurimmillaan aivan palojen läheisyydessä. Tuulen vaikutuksesta ilmanlaatu voi kuitenkin huonontua merkittävästi jopa satojen kilometrien päässä itse paloista.

- Tällainen tilanne koettiin mm. Suomessa viime vuoden elokuussa, jolloin tuuli kuljetti maahamme savua Venäjällä roihuavista metsäpaloista useiden päivien ajan, muistuttaa tutkimusprofessori Veli-Matti Kerminen Ilmatieteen laitoksesta.

Metsäpaloista aiheutuvia terveyshaittoja voidaan lieventää parhaiten oleskelemalla pääsääntöisesti sisätiloissa ja välttämällä raskasta liikuntaa. Aivan palojen läheisyydessä voidaan turvautua hengityssuojaimiin ja lisätä tarvittaessa lääkitystä. Metsäpalojen pilaama ilma puhdistuu yleensä muutamassa päivässä palojen sammumisen jälkeen.

EU haluaa lisätehoa metsäpalojen torjuntaan

Euroopan unioni haluaa tehostaa metsäpalojen ja muiden luonnonkatastrofien torjuntaa. Kreikan palot ovat käynnistäneet pohdinnan etenkin siitä, miten apu saataisiin perille nopeammin.

Mietinnässä on esimerkiksi, voisiko unionilla olla pysyvästi valmiudessa olevia siviilikriisien torjuntajoukkoja. Metsäpalojen lisäksi kyseeseen tulisivat ainakin maanjäristysten, tulvien ja muiden luonnontuhojen torjunta. Tarkempia suunnitelmia on tarkoitus tehdä mahdollisesti jo tänä syksynä.

Brysseliin tuskin kuitenkaan perustetaan esimerkiksi erillistä EU-palokuntaa. Komissio yrittää sen sijaan paikantaa mahdollisia valmiusryhmiä eri puolilta Eurooppaa. Näitä voitaisiin tarvittaessa käyttää nopeastikin.

Tehokkaampia toimia toivotaan

EU:lla on nykyisin vain pieni siviilikriisien tarkkailukeskus Brysselissä. Se koordinoi kriisien aikana jäsenmaiden apua sitä pyytäville maille. Esimerkiksi Suomi on tarjonnut sammutuskalustoa Kreikalle juuri unionin järjestelmän kautta.

Keskuksella ei ole suurta henkilöstöä, vaan se toimii lähinnä välittäjänä jäsenmaiden välillä. Keskus myös kerää ja jakaa tietoa eri kriisitilanteista.

Komission mukaan nykyjärjestelmä toimii, mutta parannettavaakin olisi.

- On selvää, että voisimme toimia vielä tehokkaammin, ympäristökomissaari Stavros Dimasin tiedottaja sanoi tänään.

Kreikalle on tehty metsäpalojen aikana EU:n kautta jo enemmän aputarjouksia kuin missään muussa eurooppalaisessa katastrofissa. Tarjouksia on virrannut Espanjasta Puolaan ja Hollannista Kyprokseen asti.

(MTV3-STT-Reuters-DPA)