Tavalliset eurooppalaiset luottavat yhä vähemmän valitsemiensa poliitikkojen kykyyn ratkaista syvenevä euroalueen velkakriisi. Saksassa epäilijöiden viimeinen toivo on perustuslakituomioistuin.

He joutuvat pettymään.

Karlsruhen punakaapuiset tuomarit eivät kaada vakausmekanismia, joka monen germaanin mielestä ei tee muuta kuin pumppaa saksalaisia veromiljardeja etelän pohjattomiin kaivoihin. Toivottavasti ratkaisu, jonka avainlause kuulunee, ”kyllä, mutta…” on silti hyvä Euroopalle ja yhteisvaluutta eurolle.

Saksassa päätös repii joka tapauksessa kuilua euron puolustajien ja vastustajien välille. Luotetuin valtiollinen toimija pettää jommankumman leirin luottamuksen vääjäämättä. Vastustajien määrä on kasvanut sen jälkeen, kun Euroopan keskuspankki lupasi ostaa tarvittaessa rajattomasti kriisimaiden roskalainoja.

Tästä kaikkialla Euroopassa on syytä kantaa huolta. Tavalliset ihmiset, on kyse sitten saksalaisista tai kreikkalaisista, eivät enää löydä järjen häivää kummastakaan, eivät pelastamisesta eivätkä luovuttamisesta.

Ja surkeinta on se, että molempia rintamia masinoidaan useimmissa euromaissa väärillä väittämillä. Soopaa syytävät sekä kansallisia valuuttoja puoltavat että eurouskovaiset.

Se ei voi tehdä hyvää Euroopalle.

Yli puolet saksalaisista toivoo vakausrahaston jäävän haaveeksi