Kreikassa Rodoksen vanhankaupungin porteilla edessä on helsinkiläisittäin tuttu näky. Nuori romaniäiti istuu maassa kerjuulla tyhjä kertakäyttömuki edessään.

Se, mikä Suomessa on kuitenkin vielä melko harvinaista, on Rodoksella arkipäivää: lapset ovat mukana kerjuulla. Vauvat nukkuvat sylissä, isommat lapset ovat kerjuulla itsenäisesti. Hyvin usein lapsilla on mukanaan myös pikkuhaitari.

Yleensä äiti, tai muu vanhempi nainen, löytyy näköetäisyydeltä tai läheisen nurkan takaa. Hän pitää huolen siitä, että lapsi muistaa soittaa soitinta. Tai oikeastaan soitinta ei tarvitse osata soittaa, riittää kun palkeista pääsee ääni.

Rodoslaiset suhtautuvat romaneihin nihkeästi.

– On ikävää, kun kansainvälisiä risteilijävieraita vastaanottaa satamassa rivi kättään ojentelevia romanilapsia, sanoo tuohtunut matkailualan yrittäjä.

– Se ei anna hyvää kuvaa Rodoksesta, ja samalla rikollisuus on lisääntynyt. Ennen täällä pystyi jättämään rannalle kaiken vartioimatta. Ei enää.

– Meillä ei myöskään ole mitään huostaanottokeskuksia alaikäisille lapsille. Heitä ei siis saada kaduilta pois, yrittäjä jatkaa.

Rodos ja muut Kreikan saaret eivät houkuttele ainoastaan Romanian ja Bulgarian romaneja. Koska saarten työttömyysluvut ovat paljon pienemmät kuin manner-Kreikan, myös muun muassa Turkin kautta tulevia pakolaisia pyrkii saarille kiihtyvään tahtiin.