Talouskomissaari Olli Rehn: "EU:n talous on tukevalla pohjalla"

Helsingissä tänään vieraillut talouskomissaari Olli Rehn ei vielä ryntää voitontanssiin, vaikka maalihana onkin auki.

- Meillä on Euroopan taloudessa kovaa maata jalkojen alla, ja se tulee entisestään vahvistumaan. Mutta vaikka maalihana on saatu auki, ei ole aihetta tuuletukseen, vaan tulee valppaasti toimia erityisesti rahoitusvakauden varmistamiseksi, Rehn sanoo

Rehn luettelee paljon hyviä uutisia: esimerkiksi Saksa ja Suomi ovat päässeet hyvin mukaan maailmanmarkkinoiden kasvuun, monessa EU-maassa kotimainen kysyntä on alkanut vahvistua, ja koko EU-alueen työttömyyden kasvu on pysähtynyt.

Myös tilanne rahoitusmarkkinoilla on komissaarin mukaan vakaampi. Rehn katsoo, että Kreikan talousohjelma on raiteillaan, eikä hän usko Irlannin tai Espanjan tarvitsevan muiden euro-maiden tukea:

- Ei kannata maalata piruja seinille. Meillä on selvästi nähtävissä rahoitusmarkkinoiden ja järjestelmien rauhoittumista ja vakautumista.

"Talous on käännekohdassa"

Rehn toteaa EU:n selvinneen sitä kevään ja kesän huojuttaneesta talouskriisistä. Rehnin mukaan elämme parhaillaan käännekohtaa taloudessa: talous on kääntynyt kasvuun ja toisen vuosineljänneksen kasvu oli nopeaa. Tämän seurauksena Euroopan keskuspankki nosti eilen kasvuennustettaan tälle vuodelle. Komissio tehnee Rehnin mukaan samoin omassa ennustuksessaan 13. syyskuuta.

Rehn kuitenkin muistuttaa, että edessä ei ole helppoja aikoja. Hän pitää myös todennäköisenä, että talouskasvu hidastuu syksyn aikana.

- Kaikista hyvistä uutisista huolimatta kokonaistalouden kehitys on yhä epävarmalla pohjalla, hän totesi tiedotustilaisuudessa.

EU etsii kunnon sanktioita

EU-maiden on määrä sopia syksyn aikana sanktioista, jotka pakottaisivat EU-maat noudattamaan budjettikuria. Konsteja on ollut tähänkin asti, mutta poliittisista syistä niitä ei ole haluttu käyttää. Komission odotetaan esittävän lakialoitteessaan sanktioita, jotka laukeaisivat nykyistä aikaisemmin ja automaattisemmin. Tämä sopii hyvin Suomelle.

Rahoitusmarkkinoiden valvonnassa puolestaan otettiin eilen merkittävä askel kun jäsenmaat, parlamentti ja komissio sopivat rahoituslaitosten säätelyä tehostavasta lainsäädännöstä. Eurooppaan perustetaan muun muassa kolme EU-tason valvontaviranomaista seuramaan kansallisia pankkeja, vakuutus- ja työeläkeyhtiöitä sekä arvopaperialaa.

EU:lle oma vero?

EU valmistelee parasta aikaa myös omaa budjettiaan. Seuraava kausi alkaa vuonna 2013. Budjettikomissaari Januz Lewandowskin uskotaan ehdottavan syyskuun aikana, että EU alkaisi periä omaa EU-veroa. Sitä ei perittäisi kansalaisilta tuloverona, vaan esimerkiksi lentämisestä, päästökaupasta ja rahoitusmarkkinoilta.

Olli Rehn ei halua juurikaan kommentoida esityksen valmistelua, koska se ei kuulu hänelle.

- On hyvin tärkeää, että pohditaan puhtaalta pöydältä sitä, miten EU:n rahoitus toteutetaan. Kyse ei välttämättä ole siitä, että unionille haluttaisiin lisää rahaa, vaan siitä miten ne mahdollisimman mielekkäästi kerätään, Rehn toteaa.

Entisen budjettikomissaari Erkki Liikasen entisenä kabinettipäällikkönä Olli Rehn tietää myös erittäin hyvin, miten eri mieltä jäsenmaat ovat EU-verosta.

Budjettikomissaari Januz Lewandowki totesi kuitenkin hiljattain Financial Times Germanyn haastattelussa, että monen EU-maan mieli on muuttunut. Jos EU saisi tuloja suoraan, jäsenmaiden pitäisi maksaa sille vähemmän. Tässä taloudellisessa tilanteessa se olisi erinomainen uutinen budjettikurin kanssa taisteleville EU-maille. Mutta monen EU-maan mielestä ajatus EU-verosta kuulostaa edelleenkin aivan liian federalistiselta.

Anne Sjöholmanne.sjoholm(at)mtv3.fi