Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) mukaan suurin uusi asia, josta EU-huippukokouksessa sovittiin, koskee eurooppalaista pankkivalvontaa.

Kataisen mielestä päätös yhteisen pankkivalvojan perustamisesta oli pohjoisten EU-maiden aikaansaannosta.

Katainen myönsi neuvottelujen päätyttyä, että yön päätöksistä on ollut paljon ristiriitaisia tulkintoja. Hän piti tätä osin tarkoitushakuisena, koska EU-mailla on eri näkemyksiä kriisin ratkaisukeinoista.

Ristiriitaisista tulkinnoista johtuen eurojohtajat neuvottelivat tänään hieman aiottua pidempään. Kataisen mukaan tarkoituksena oli täsmentää, että kriisirahastoja ei voi tulevaisuudessakaan käyttää kriisimaiden ja pankkien tukemiseen ilman ehtoja.

Suomen näkemyksen mukaan kokouksessa ei tehty uusia päätöksiä kriisirahastojen toimivallan lisäämisestä. Kataisen mukaan jo aiemmin on sovittu, että rahastot voisivat tietyin ehdoin tukea suoraan pankkeja tai ostaa kriisimailta suoraan niiden liikkeelle laskemia velkakirjoja.

Suomi pitää merkittävänä sitä, että jälkimarkkinaostoja ei edelleenkään hyväksytty. Se tarkoittaa, että kriisirahastot eivät lähde niille markkinoille, joissa sijoittajat käyvät lainoilla kauppaa edelleen.

Riskinä olisi, että rahastojen kapasiteetti ei riittäisi, koska sijoittajat saisivat mahdollisuuden päästä ongelmamaiden lainapapereista eroon.

(MTV3 - STT)

Katso Helena Petäistön juttu (Seitsemän uutiset 29.6.2012)