Väkivalta keskittyy tiettyihin kaupunginosiin

Julkaistu 03.05.2009 15:08 (päivitetty 22:40)

MTV3-Elisa Tikkanen

Väkivaltarikokset jakautuvat Suomessa tiettyihin kaupunginosiin.

Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa on kaupunginosia, joissa tapahtuu paljon enemmän väkivaltarikoksia kuin mitä väkiluku antaisi olettaa.

Esimerkiksi Tampereen Nekalassa, Vantaan Tikkurilassa ja Oulun Kaijonharjussa tapahtuu suhteettoman paljon väkivaltarikoksia.

Eniten väkivaltarikoksia asukaslukuun suhteutettuna
1. Kluuvi, Helsinki
2. Jyväskylän keskusta
3. Lahden keskusta
4. Nekala, Tampere
5. Tikkurila, Vantaa
6. Kamppi, Helsinki
7. Raksila, Oulu
8. Kuopion keskusta
9. Korso, Vantaa
10. Tampereen keskusta
11. Toppila, Oulu
12. Espoon keskus, Espoo
13. Petonen, Kuopio
14. Kaijonharju, Oulu
15. Hakunila, Vantaa

Esimerkiksi Helsingin Kluuvissa tapahtuu rikoksia yli 200 kertaa enemmän kuin alueen väkiluvusta olettaisi. Väkivaltarikosten suureen määrään vaikuttaa todennäköisesti Kluuvin ravintolakeskittymä, jossa liikkuu viikonloppuiltaisin valtava määrä ihmisiä. Kluuvissa asuu todella vähän väkeä, joten suhteellinen vertailu antaa alueesta liiankin synkän kuvan.

Väkivalta usein "junantuomaa"

Väkivaltarikokset keskittyvät suomalaisissa kaupungeissa tyypillisesti keskustoihin, eli sinne, missä ihmisiä liikkuu ja minne kaupungin viihde-elämä keskittyy. Suurten kauppakeskusten ja ravintolakeskittymien alueella liikkuu paljon sellaisia ihmisiä, jotka eivät asu alueella. Väkivalta on usein "junantuomaa".

Väkivaltaisten kaupunginosien joukosta löytyy kuitenkin sellaisiakin paikkoja, joissa ei ole suurta kauppakeskusta, suurta määrää ravintoloita tai liikenteellisiä keskittymiä.

Tällaisia erikoisen väkivaltaisia kaupunginosia ovat esimerksi Oulun Raksila ja Toppila, Vantaan Korso, Kuopion Petonen ja Turun Varissuo.

Yksikään tutkija ei suostunut kommentoimaan MTV:n uutisille, mikä erottaa väkivaltaiset kaupunginosat niistä, jossa väkivaltaa tapahtuu paljon keskivertoa vähemmän.

Henkirikosten määrä kasvussa

Kun tutkijat Markku Heiskanen ja Outi Roivainen tutkivat Helsingin kaupunginosien eroja väkivaltarikollisuudessa, he muodostivat rikollisuutta selittävän mallin.

Siinä nuorten, työttömien, suurituloisten sekä toimeentulotukea saavien suuri määrä näyttäisi vaikuttavan väkivaltaa lisäävästi.

Näin vertailu tehtiin:
Vertailu perustuu Poliisien ammattikorkeakoulun rikostilastoihin viime vuodelta.
Ensin rikosten määrän tietyssä kaupunginosassa suhteutettiin koko kaupungin rikosmäärään. Sitten kaupunginosan väkiluku suhteutettiin koko kaupungin väkilukuun.
Näin saatiin selville kaupunginosan osuus väestöstä ja väkivaltarikoksista.
Sitten etsittiin kaupunginosat, joissa rikoksia näytti tapahtuvan paljon enemmän kuin väkiluku antaisi olettaa.
Suhteellisesta vertailusta jäivät pois Helsingin, Espoon, Vantaan, Porin, Turun ja Oulun keskustat, joissa poliisin aluejako oli sellainen, ettei väkilukuvertailua voitu tehdä. Samasta syystä vertailusta puuttuvat Helsingin Herttoniemi ja Vuosaari.

Sen sijaan sellaisilla alueilla, jossa asui paljon ihmisiä yksin, väkivaltaa näyttää olevan vähemmän.

Hallitus perusti vuonna 2006 kansallisen väkivallan vähentämisohjelman, jolla oli kunnianhimoinen tavoite - Väkivaltaiset kuolemat haluttiin vähentää pysyvästi puoleen.

Tavoitetta ei ole saavutettu, vaan se on pikemminkin karannut yhä kauemmas. Henkirikosten määrä sekä sairaalahoitoon väkivallan vuoksi joutuneiden määrä nousi vuosina 2007 ja 2008.

Väkivaltaohjelman puitteissa kiinnitettiin huomiota myös Suomen kaupunkien väkivaltakeskittymiin, kuten Oulun Meri-Toppilaan. Meri-Toppilassa asuu paljon nuoria, työttömiä, ja sinne keskittyy paljon sosiaalisia ongelmia. Meri-Toppilan asunnoista suurin osa on vuokra-asuntoja.

Väkivallan vähentämisohjelmassa pilottikaupunkina oli Järvenpää, jossa on väkilukuun suhteutettuna paljon väkivaltaa.

Näin Järvenpäässä vähennettiin väkivaltaa

Katso Elisa Tikkasen juttu (Kymmenen uutiset 3.5.2009)