Asiantuntija: Suomen henkirikosmäärä on kansallinen häpeä

Poliisin tietoon tuli viime vuonna 130 tahallista henkirikosta ja lähes 400 henkirikoksen yritystä. Jokelan tragedia ei yksistään selitä suurta määrää, sillä henkirikokset tehdään yleensä ryyppyporukoissa.

(MTV3-Johanna Sainio)

Henkirikosten määrä nousi vuonna 2007 edellisvuodesta. Poliisin tietoon tuli viime vuonna 130 tahallista henkirikosta eli tappoa tai murhaa. Luku on yli 16 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Suunta on myös päinvastainen rikostorjuntatavoitteiden kanssa. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan kirjattiin muutama vuosi sitten tavoite, että henkirikosten määrä tulisi saada alle sataan vuodesta 2007 alkaen.

- Vuoden 2004 alkoholiveron alennus ohjasi kulutusta väkevien juomien suuntaan ja se näkyy voimakkaasti henkirikoksissa, oikeusministeriön rikostorjuntaneuvoston pääsihteeri Hannu Takala kertoo.

Henkirikokset tehdään yleensä ryyppyporukoissa. Usein surmatyön tekijä havahtuu tilanteeseen ensimmäisenä ja hälyttää poliisin paikalle. Monesti hälytys tehdään kuitenkin vasta seuraavana aamuna, kun on jo liian myöhäistä.

Puukko heilui usein

Myös henkirikoksen yrityksiä tehtiin viime vuonna ennätykselliset 400 kappaletta. Se on jopa 44 prosenttia enemmän kuin vuonna 2006.

Kasvua selittää osittain se, että esimerkiksi puukotus voidaan kirjata tapon yritykseksi herkemmin. Poliisi ja rikostorjunnan asiantuntijat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että teräaseet heiluivat viime vuonna useasti.

- Teräaseet ja niiden määrä katutapahtumissa on lisääntynyt ja entistä nuoremmat pitää niitä hallussaan. Ja kun kysytään epäillyiltä, että minkä vuoksi teräase on on mukana, vastaus on yleensä, että kaiken varalta, kertoo rikoskomisario Kari Rantanen Oulun poliisilaitokselta.

Rikostorjuntaneuvoston pääsihteeri Hannu Takala uskoo, että henkirikokset onnistutaan puolittamaan pitkäjänteisellä työllä, kuten muissakin länsimaissa.

- Minusta ei ole mitään syytä hyväksyä sitä, että Suomi kuuluisi itäeurooppalaisten joukkoon, sillä meillä voisi olla länsimaiset henkirikosluvut. Henkirikosmäärät Suomessa on kansallinen häpeä, Takala sanoo.

Keinoja pyritään hiomaan ja kyse on pitkälti juomatapojen muutoksesta.

Jokela avasi silmät

Jokelan tragedia antoi vauhtia suunnitelmille, jotka odottivat toteutustaan kansallisessa väkivallan vähentämisohjelmassa.

- Viime vuoden lopulla annettiin uudet ohjeet aselain säännöstä. Myös alkoholiveroa korotettiin ja väkevän viinan hinta kallistui suhteessa mietoja enemmän, Takala kertaa.

Myös poikkeuksellisia tapahmia voidaan Takalan mukaan ennakoida.

- Väkivallan vähentämisohjelmaa valmisteltaessa, siis jo ennen Jokelaa, mietimme vastaavaa koulussa tapahtuvaa verilöylyä. Myöskin näissä sinänsä ainutkertaisilta näyttävissä asioissa on hyvin paljon sellaisia asioita, joihin voidaan vaikuttaa ennalta, kun tunnetaan ne, pääsihteeri Takala sanoo.

Takalan mukaan yksi ongelmallisimmista väkivallan osa-alueista on parisuhdeväkivalta.

- Lähestymiskieltoa ei noudateta, ja tapaamiset tuovat aina mukanaan suuria riskejä.