Keskuskauppakamarin asiantuntijan mukaan erityyppinen uhkailu yrityksissä on lisääntynyt.

Poliisille ilmoitettujen laittomien uhkauksien määrä on kasvanut vuosina 1997–2011 reilusta 3300 tapauksesta jopa yli 8600 tapaukseen.

– Uhkaavat tilanteet liittyvät useimmiten asiakaspalvelutyöhön, mutta myös yritysten vastuuhenkilöitä ja esimerkiksi kunnanjohtajia uhkaillaan, kertoo yritysturvallisuuskyselyjä tehnyt asiantuntija Kaisa Saario.

Saarion mukaan yritysten on syytä pohtia, millaisia riskejä yritykseen kohdistuu ja mitä niille pitäisi tehdä. Selvitysten mukaan vain joka kolmas yritys kartoittaa riskejään säännöllisesti.

Saarion mukaan esimerkiksi sitä, kuinka laajasti tietoja yritysten avainhenkilöistä kerrotaan, tulisi pohtia.

– Avainhenkilöiden tietojen luovuttamista kannattaa harkita esimerkiksi silloin, jos yrityksen vastuuhenkilö on tunnettu henkilö tai poikkeuksellisen varakas. Riskejä kannattaa myös aina tarkastella uudelleen, jos siirrytään toimimaan riskialttiimmissa olosuhteissa, esimerkiksi kansainvälisesti muissa maissa, Saario kertoo.

Avainhenkilöiden tietojen luovutusta on käsitelty useissa asiantuntijatyöryhmissä. Selvitysten suositukset tulisi Saarion mukaan vain toteuttaa.

– Kaupparekisterin osalta olisi tärkeää voida tarvittaessa rajata esimerkiksi yritysten vastuuhenkilöiden kotiosoitteiden ja henkilötunnuksen loppuosan luovuttamista, Saario sanoo.

Liian mittavat toimenpiteet, kuten turvakielto, voi vaikeuttaa liiaksi henkilön elämää.

– Esimerkiksi lapsille ei lähetetä kutsua kouluun tai ei tule äänestyslippua kotiin, Saario mainitsee.

Keskuskauppakamarin asiantuntijan mukaan suomalaisissa yrityksissä ei ole varauduttu kidnappauksiin, sillä ne eivät ole tavallisia. Keskusrikospoliisin mukaan eilen ilmitulleessa liikemiehen sieppaussuunnitelmassa on kyse yksittäistapauksesta.

Poliisi pitää sieppausaikeita yksittäistapauksina – toistaiseksi