Vaikka valelääkäreitä putkahtelee esiin toinen toisensa jälkeen, luotettavimpana lääkärin pätevyyden varmistuskeinona pidetyn Valviran Terhikki-ammattihenkilörekisterin käyttö ei ole työnantajalle vieläkään pakollista.

– Nyt se näyttäytyy meille sillä lailla, että työnantajalla ei ole pakkovelvollisuutta selvittää henkilön muodollista pätevyyttä. Vähän kyllä ihmettelen tätä, asian tilaa selvittänyt Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve vastaa hämmentyneenä.

Lääkärin viranhaun yhteydessä hakijan tulee Pälven mukaan osoittaa kelpoisuutensa, eli hänellä on velvollisuus näyttää toteen muodollinen pätevyytensä. Tähän käy alkuperäinen tai oikeaksi todistettu jäljennös lääkärin tutkintotodistuksesta.

– Mutta kun kysyit, tarvitseeko työhönottajan varmistaa asia jotenkin: sen perusteella mitä työsopimuslaissa näyttää lukevan, niin ei. Jos esitetty tutkintotodistus onkin valhetta, se on viranomaisen harhauttamista, ja siitä on säädetty erilaisia sanktioita. Mutta työnantajan ei tarvitse lähteä tällä hetkellä aktiivisesti epäilemään asiaa.

Lääkäriliiton lakimiehiltä asian varmistaneen Pälven mukaan siis edes virkaan valittavan lääkärin pätevyyttä ei tarvitse tarkistaa Valvirasta.

– Näyttäisi siltä, että lain velvoite työnantajalle ei ole varmistaa sitä Valvirasta, vaan velvoite on työnhakijalle osoittaa se hakemisen yhteydessä riittävillä tavoin. Mutta käytäntö on varmasti nykypäivänä (Karjaalla ja Karkkilassa toimineen valelääkärin) Mika Jokisen tapauksen jälkeen eri. Ihan näin höveleitä ei varmaan enää olla.

Viransijaisuuksiin suhtaudutaan löyhemmin

Pälve myöntää, että varsinkin sijaisten kohdalla Valviran rekisteri saattaa jäädä katsomatta.

– Viransijainen saattaa tulla vaikka viikonlopuksi, kahdeksi viikkoa, hiihtolomaksi, kesälomaksi. Silloin vielä helpommin voi käydä niin, että kiireinen ylilääkäri sanoo, että tervetuloa. Tosin tänä päivänä meillä on JulkiTerhikki, josta tietojen tarkistaminen kestää minuutin tai kaksi.

Viime vuoden alussa paljastui valelääkäritapaus Karjaalla ja Karkkilassa. 23-vuotias mies oli väärentänyt taitavasti opiskelutodistuksia, joita poliisi luonnehti ammattitaitoisesti tehdyiksi.

Karjaan ja Karkkilan valelääkäritapauksen jälkeen Pälven mukaan rekrytoinneissa on kuitenkin tultu varovaiseksi. Menneinä aikoina viransijaisia valittaessa on usein luotettu sanaan. Pälve kertoo itse esittäneensä tutkintotodistuksensa vasta, kun haki virkaan. Viransijaisuuksiin tutkintopapereita ei kysytty.

Onnistuisiko tämä tänä päivänä?

– En usko. Minulla on sellainen käsitys, että homma on muuttunut niin, että jopa kaikki sijaiset tarkistetaan Valvirasta.

Vaikka Valviran tietokantaa ei ole pakko käyttää, Pälven mielestä järjestelmä on hyvä.

– Meillä on viranomainen, joka on velvoitettu pitämään huolen siitä, että terveydenhuollon ammattihenkilöiden tutkinnot on merkattu rekisteriin asianmukaisesti ja jos heidän toimivaltuuttaan rajoitetaan jollain tapaa, sekin merkitään rekisteriin välittömästi. Jokainen työnantaja pääsee netin kautta alta aikayksikön hyvin yksinkertaisesti tsekkaamaan tämän tilanteen.

– Se on nyt työn alla, miten voidaan estää se, että jos meillä on tällaisia patologisia valehtelijoita (uusimmat valelääkäriepäilyt), että he voivat harhauttaa viranomaista.