Yleisökaivauksissa voi löytyä miekkoja, koruja ja jopa koiria

Yleisöllä on tällä ja ensi viikolla harvinainen tilaisuus osallistua Museoviraston tutkimuskaivauksiin. Arkeologiasta kiinnostuneet pääsevät tutustumaan reilut tuhat vuotta vanhaan polttokalmistoon Laitilan Vainionmäellä Varsinais-Suomessa.

Yleisökaivauksen kohteena oleva viikinkiaikainen kalmisto on löydetty alun perin vuonna 1986. Tutkija Esa Mikkola kertoo, että se löytyi sattumalta.

– Kun maanomistaja poisti tämänkertaisen tutkimuskohteemme vieressä olevaa kumparetta traktorilla, sieltä tulikin esiin miekkoja, kuolaimia ja kilvenkupuroita. Silloin päädyimme tämänkin kalmiston jäljille.

Lemmikkikoira poltettiin vainajan mukana

Rautainen keihäänkärki on toistaiseksi arvokkain Vainionmäen kalmisto B:stä löytynyt esine.

– Se on hyvin kaunis esine ja itse asiassa ainoa ase, joka kalmistosta on löytynyt. Sieltä on löytynyt myös aika paljon lasihelmiä ja harvinaisia pronssikoruja – solkia, kaularenkaita ja riipuksia. Lisäksi olemme löytäneet saviastian kappaleita sekä ihmisistä ja eläimistä peräisin olevaa luuta.

– Poikkeuksellista on, että olemme löytäneet kokonaisia koruja. Tutkimamme polttokalmistotyyppi on luonteeltaan sellainen, että suuri osa esineistöä on pieninä murusina, osin sulaneena hautaustavan vuoksi, osin tarkoituksellisesti aikoinaan tuhottuna ja ripoteltuna.

Mikkola arvioi, että kalmistosta löytyneet eläinten luut ovat peräisin enimmäkseen lemmikkikoirista.

– Vainajat ovat voineet maata myös karhuntaljalla. Eläinten luiden tunnistaminen on joka tapauksessa vaikeaa arkeologillekin, eli siihen tarvitaan erikoisasiantuntijaa.

Löytämisen iloa ulkopuolisillekin

Arkeologinen kaivaminen on vaativaa ja tarkkaa työtä. Yleisö päästetään kaivauksille nyt seitsemännen kerran. Osallistujat on valittu ennakkoon ilmoittautuneista.

Mikkola vakuuttaa, että yleisöstä on kaivauksilla enemmän hyötyä kuin haittaa.

– Tavoitteemme eivät ole pelkästään tieteellisiä, vaan haluamme myös kouluttaa ja kehittää suurta yleisöä ymmärtämään arkeologista kaivaustoimintaa paremmin. Lisäksi haluamme tarjota löytämisen ilon alan ulkopuolisillekin.

Mikkola myöntää, että rahoituksen hankkiminen suuritöisille kaivauksille on helpompaa, kun yleisö on kiinnostunut aiheesta. Sillä turvataan myös arvokkaiden muinaisjäänteiden suojelu.

– Mitä enemmän ihmiset tietävät muinaisjäänteistä, sitä enemmän he arvostavat niitä. Silloin niitä ei tuhotakaan yhtä herkästi.

Varsinais-Suomi on arkeologien aarreaitta

Esa Mikkolan mukaan melkein joka puolelta Suomea voi löytyä arvokkaita muinaisesineitä.

– Kivikauden löydöksiä voi tehdä tasaisesti eri puolilla maata. Rautakautta on enemmän Vakkasuomen alueella, Varsinais-Suomessa, sisämaassa ja itäisellä ja läntisellä Uudellamaalla. Kaikkien hienoimpia alueitamme ovat Halikonjokilaakso, Salonjokilaakso ja Mikkeli.

Mikkola korostaa, että jos onnistuu löytämään jotain arkeologisesti kiinnostavaa, siihen ei saa kajota.

– Arkeologisten löytöjen kauppa on Pohjoismaissa laitonta. Sen sijaan monissa muissa Euroopan maissa löytäjä saa pitää ja myydä löytönsä. Varsinkin hopeakorut ja -rahat ovat hyvin haluttua kauppatavaraa esimerkiksi Englannissa. Ne voivat olla siellä jopa useiden tuhansien eurojen arvoisia.

Kati Hyttinen