Onko venäläinen ”vieras väärästä maasta”?

MTV3 - Kati Hyttinen

Asenteet ulkomaalaisia kohtaan ovat Suomessa koventuneet viime vuosina. Leningradista vuonna 1989 Suomeen muuttaneen Inna Latiševan mukaan suomalaiset karsastavat erityisesti itänaapureitaan.

Parikymmentä vuotta Suomessa asunut Latiševa tunsi itse olevansa Suomessa nimenomaan vieras ”väärästä maasta”. Kolme vuotta Suomesta pois muuttamisen jälkeen hän kirjoitti kokemuksistaan kirjan Ryssänä Suomessa. Siinä hän purkaa Suomi-kauden ikäviä muistojaan.

Ryssittely nakertaa itsetuntoa

Kun Leningradissa kielikoulutuksen saanut Inna Latiševa muutti Suomeen, hän luuli päässeensä paratiisiin.

Suuret odotukset karisivat kuitenkin nopeasti: avioliitto suomalaismiehen kanssa oli vaikea, puolison työttömyys vei kaksilapsisen perheen ahdinkoon ja suomalaisten jatkuva vähättely ja ryssittely nakersi itsetuntoa.

Latiševasta tuntui, että hän ei osannut elää ja toimia ollenkaan uudenlaisessa kulttuurissa ja ympäristössä. Kaikki, mikä oli ollut hänelle ennen tärkeää, oli menettänyt arvonsa.

Lapset sijaiskärsijöinä

Pahimmalta Latiševasta tuntui oman perheen ja suvun käytös. Aviomies puhui vaimon kanssa vain englantia, vaikka tämä olisi halunnut harjoitella suomea. Suomea puhuessaan vaimolla oli miehen mukaan niin venäläinen aksentti, että se paljastaisi hänet heti.

Venäläisvastaisuus tarttui myös Latiševan Suomessa syntyneeseen poikaan. Tämä häpesi venäjää puhuvaa äitiään. Anoppi, joka oli Latiševan mukaan "maailman kiltein ihminen", kehottikin olemaan puhumatta venäjää pojalle, jotta muut lapset hyväksyisivät hänet joukkoonsa.

Nyt poika on 19-vuotias ja asuu kolmatta vuotta Barcelonassa. Äidilleen hän on kertonut tämän olevan ensimmäinen kerta, kun hän ei häpeä äitinsä venäläisyyttä.

Latiševan tytär aiemmasta liitosta muutti Suomeen 12-vuotiaana. Hän kirjoitti helsinkiläisestä huippulukiosta ja valmistui yliopistosta, muttei koskaan saanut suomalaisia ystäviä. Se johti masennukseen, joka parantui Latiševan mukaan vasta, kun tämä muutti ulkomaille.

– Kaikkein vaikeinta oli olla äiti ja nähdä oman lapsen kärsivän. Äitinä olin valmis tekemään mitä vain, että lapset olisivat onnellisia. Oli vaikeaa tajuta ja hyväksyä, että ei voi auttaa, Latiševa kertoo puhelimessa nykyisestä kotikaupungistaan Barcelonasta.

”Suomalaisilla on huono itsetunto”

Inna Latiševa arvioi, että suomalaisten vihamielisyys venäläisiä kohtaan johtuu huonosta itsetunnosta. Hän siteeraa kirjassaan ”erästä kuuluisaa suomalaista laulajaa”, jonka mukaan suomalainen saa korotettua itsensä katsoessaan jotakuta muuta alaspäin.

Latiševa ihailee edelleen suomalaisen yhteiskunnan turvaverkkoa ja suomalaisten luotettavuutta. Siksikin hän ihmettelee kansalaisten hymyttömyyttä ja töykeyttä.

– Ihmettelen ihmisten vihaa ja ennakkoluuloja, mutta toki ymmärrän, että ketään ei voi pakottaa pitämään toisesta. Enkä sano, että Suomi on mitenkään ainutlaatuinen ennakkoluuloissa ulkomaalaisia kohtaan. Myös esimerkiksi Espanjassa ja Venäjällä ulkomaalaisia vierastetaan. Vasta kun on itse siinä ryhmässä, jota vastaan muut ovat, ymmärtää, miten pahalta se tuntuu ja miten vaikea tilanne on.

Olisiko aika korjata asenteita?

Yhä useampi suomalainen tuntee Suomessa asuvia venäläisiä ja tapaa itäturisteja. Venäläistaustaiset ja suomalaiset lapset käyvät samoja kouluja ja ystävystyvät keskenään. Bisnesmaailmassa venäjän opiskelusta arvellaan tulleen jopa muotia.

Suomessa muun muassa vientijohtajana työskennelleen Latiševan mukaan todelliseen harmoniaan on kuitenkin vielä matkaa.

Hän toipuu parhaillaan Barcelonassa pahasta rinneonnettomuudesta, jossa hän loukkasi selkänsä. Vaikka lääkäri on määrännyt hänet matkustuskieltoon, hän aikoo tulla viikonloppuna kertomaan kirjastaan Suomeen, sillä pitää aihetta tärkeänä.

Henkilökohtaisella teoksellaan Latiševa ei halua loukata, vaan kysyä: olisiko suomalaisten jo aika korjata asenteitaan.

– Jos kirjani ansiosta edes yhtä lasta kiusataan vähemmän tai edes yksi äiti ei itke, olen saavuttanut jotain. Suomi on rikas ja kaunis maa, jossa ihmiset voisivat olla paljon iloisempia, jos voisivat katsoa joitain asioita vähän eri tavalla.