Suomen Pankin taideaarteet nähtäville

MTV3 - Merja Sundström

Suomen Pankin holvien alta löytyy muutakin kuin markkaseteleiden ensipainoksia, nimittäin kymmeniä suomalaistaiteen merkittäviä teoksia.

Ne tulevat ensimmäistä kertaa suuren yleisön nähtäviksi, kun Suomen Pankki juhlii 200-vuotista olemassaoloaan ensi vuoden alussa ja järjestää avoimien ovien päivät neljänä peräkkäisenä tammikuun päivänä. Näytteille asetetaan 60 öljymaalausta ja useita veistoksia, kertoo pääjohtaja Erkki Liikanen.

Kulttuurin ystävä Liikanen aloittaa taidekoulutuksen omasta henkilökunnastaan: Ensi viikolla käynnistyy Suomen Pankin henkilökunnan taidekerhon kurssi, jossa pankkilaiset koulutetaan tuntemaan talon taideaarteet ja toimimaan oppaina avoimien ovien päivinä.

Taide tarjoaa paitsi aistinautinnon sinänsä, se kertoo myös tiivistetysti kansakunnan identiteetistä, kipupisteistä ja tavoitteista.

Liikanen itse paljastui aarteidensa asiantuntijaksi ennakkoesittelyssään ulkomaantoimittajayhdistykselle.

- Tämä Akseli Gallen-Kallelan Aino-triptyykin luonnos on parempi kuin se Ateneumissa oleva varsinainen työ: tässä vesi on syvempää ja tunnelma on vahvempi, kertoo pääjohtaja.

Teos on ollut juuri konservoitavana - se on kärsinyt ulkomaan lainausmatkoilla vaurioita, mutta nyt maalaus komeine kehyksineen on niin lähellä alkuperäistä kuin mahdollista. Vaikka haluttua teosta on taidenautinnon jakamisen ilon takia mielellään lainattu näyttelyihin, sitä ei nyt päästetä mihinkään ennen 200-vuotisjuhlan loppua, kertoo Liikanen.

Suuren öljymaalauksen jalopuiset kehykset on koristeltu hakaristeillä; isäntä rauhoittelee huolestuneimpia muistuttamalla, että teos on maalattu jo ennen Hitlerin syntymistä, ei siis poliittinen kannanotto. Hakaristihän on ikivanha heraldinen kuvio, natsismin jälkeen synkästi tahriutunut.

Kolmeosaisen kylpevän Aino-maalauksen joutuminen aikanaan Suomen Pankkiin on tarina sinänsä: Axel Gallén (silloinen nimi) oli maalannut työn Pariisissa vuosina 1888-89 ja kun vakuutusyhtiö Pohjola haki sille maahantuontilupaa 1950 luvulla, silloinen pääjohtaja Sakari Tuomioja, jonka päätettäväksi asia tuli, myönsi kyllä tuontiluvan mutta päätti sijoituttaa teoksen turvallisimmin - kuinka ollakaan Suomen Pankkiin.

Yleisön nähtäviksi tuodaan Edelfeldtiä, Westerholmia, Halosta, Fawenia ja monia muita ennen näkemättömiä kuvataiteen ylpeyksiä.

Kokoelma karttuu koko ajan, pankki ostaa yhden uuden teoksen vuosittain, Liikanen kertoo. Uusien teosten valitseminen on taidetoimikunnan tehtävä, jonka puheenjohtajana on pääjohtaja.