Suomenruotsalaista kulttuurirahaa suomenkielisille

Suomenruotsalaiset kulttuuri-instituutiot avaavat rahakirstujaan suomenkielisille. Yksityisillä lahjoitusrahoilla toimivat Svenska Litteratursällskapet ja Svenska Kulturfonden ovat tehtävänsä mukaan tukeneet ruotsinkielisyyttä, mutta nyt varallisuutta on enemmän kuin suomenruotsalaiset tarvitsevat.

Suomenruotsalainen kuorolaulu, kuten muukin kulttuuri, on saanut avustuksia omilta säätiöiltään niin paljon kuin on pystynyt järkevästi käyttämään. Rahakkaat suomenruotsalaiset lahjoitukset ja hyvin sijoitut perinnöt ovat tuottaneet pienenevälle kielivähemmistölle ongelman: pulaa ei ole rahasta vaan tasokkaista käyttäjistä.

- Jos pestaisimme aina vain suomenruotsalaisia tutkijoita jäisi tutkijoiden valinnanvara huomattavasti pienemmäksi, sanoo Svenska Litteratursällskapetin hallituksen jäsen, professori Marika Tandefelt.

Litteratursällskapet on rahoittanut tutkimusta ja ruotsinkielisiä kirjoja jo 125 vuotta, pian tehdään historiaa: ensimmäisen suomenkielisen kirjansa se julkaisee ensi syksynä.

Apurahoja ja stipendejä on tarjolla joka vuosi puolitoista miljoonaa euroa.

- Jos julkaisee väitöskirjan, sähköisesti - kuten on tapana, suomen kielellä, voi kysyä Svenska -Litteratursällskapetilta, ettekö haluaisi julkaista väitöskirjaani ruotsiksi. Me maksamme kirjan tuottamisen lisäksi kääntämisenkin, Tandefelt kertoo.

Ruotsinkielisyyden tukeminen ei kuitenkaan vähene. Sivustatukea antaa jopa Svenska Akademin, Ruotsin Akatemia, tuo Nobel-palkintojen myöntäjä se piti historiansa ensimmäisen Ruotsin ulkopuolella olleen kokouksen eilen juuri täällä.

Vuosijuhla huipentui tänä ilta Oopperatalolla: 314 000 euroa jaettiin kirjailijoille, tällä kertaa kaikki suomenruotsalaisia.

Suomenkieliselle kulttuurille on luvassa tukea myös uuden johtajan saaneelta Svenska Kulturfondenilta. Svenska Kulturfondenilla hyvää käyttöä etsii yli 33 miljoona euroa vuodessa.

Katso Merja Sundströmin juttu

(MTV3)