Suomessa on rikas kuvituskulttuuri: omaperäisiä tekijöitä, raikkaita tyylilajeja ja kirjataiteen tuoreesti hengittävää osaamista, kiittelee Finlandia Junior -palkintolautakunnan puheenjohtaja Pia Niskanen. Raati luki 2,5 hyllymetriä uusinta lasten- ja nuortenkirjallisuutta valitessaan kuutta ehdokasta. Teokset käsittelevät ensirakkautta, Stalinin vainoja, rakastunutta krokotiilia, myyttien henkiolentoja, jättityttöä sekä 2300-luvun ihmiskuntaa.

Valintalautakunta arvosti erityisesti teosten myönteisyyttä, riemastuttavaa käsittelytapaa ja rikasta kuvitusta.

-Aiheiden käsittelytapa on teoksissa riemastuttava ja onnettomat loput ovat harvinaisia myös nuorten romaaneissa, vaikka huomattavan monessa teoksessa käsitellään vanhempien kuolemaa. Tämän vuoden lasten- ja nuortenkirjoissa haetaan yhteyttä. Niissä kurkotetaan kohti omaa minää ja identiteettiä, kohti toista ihmistä sekä kohti toista aikaa, mennyttä, tulevaa tai meidän aikamme rinnalla elävää, analysoi Niskanen puheessaan.

Sen sijaan teosten koreat kansitekstit saivat raadilta huutia. -Lukijan tila kapenee siinä vaiheessa, kun teosta määritellään mahtipontisten adjektiivien avulla, Pia Niskanen arvioi.

Raadin jäsenet olivat Jani Nieminen ja Miina Savolainen. Muusikko Paula Vesala valitsee 30 000 euron voittajan 23. marraskuuta. Ehdolle ei mahtunut yhtään Mitä Suomi lukee -listan myyntisuosikkia.

Finlandia Junior -palkintoehdokkaat 2011

Valintalautakunnan perustelut:

1) Hannu Hirvonen - Pia Sakki: Rakastunut krokotiili (Tammi)

- Loistelias, lasten ja aikuisten yhteinen lukukirja kertoo pienen krokotiilin suurista tunteista. Hyväntahtoisesti maailmaan ja sen olioiden tuntemuksiin suhtautuva kirja on suloinen kertomus ylen määrin runoja synnyttävästä, ujosta rakkaudesta. Kuvitus on kertakaikkisen liikuttava ja tukee tyylilajillaan erinomaisesti kerronnan lempeää maailmaa, jossa metsän eläimet opastavat pientä krokotiilia hänen lemmentuskissaan. Rakkausteemaa käsitellään viisaasti sekä lapsen että koko elämänkaaren ja erilaisten perhemuotojen näkökulmasta. Kirja vie eri-ikäiset lukijat hellään suukottelu- ja kuiskuttelumaailmaan.

2) Vilja-Tuulia Huotarinen: Valoa, valoa, valoa (Karisto)

- Valoa valoa valoa on tärkeä, universaali tarina ensirakkauden korjaavasta voimasta, pohjaan saakka haavoittavasta erosta ja kuolemasta, häpeän pelosta ja sen tuhoavuudesta. Rakkauden ja erityisesti nuorten keskinäisen seksin kuvaus on huikeaa, sävykästä ja totuudellista. Pienen tytön menetetyn äidin kaipuu on järkyttävyydessään katarttista. Tunteet kerrotaan atavistisella kielellä, tapahtumien ja muistikuvien kautta, kuin taitavan elokuvaleikkaajan käsissä. Teoksen monitasoinen, runoutta lähenevä rakenne sekä tarinan sijoittaminen Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden aikaan, rinnastuu onnistuneesti valoon ja kipuun - auki olevaan ihoon, rakastajana ja rakastettuna olemiseen.

3) Hannele Huovi - Kristiina Louhi: Jättityttö ja Pirhonen (Tammi)

- Jättityttö ja Pirhonen on filosofinen tarina erilaisuuden ja vierauden kokemuksesta, ennakkoluulot ylittävästä ystävyydestä ja siviilirohkeudesta. Oivaltava, sekä lapsi- että aikuislukijaa innostava kuvitus kertoo koskettavasti miltä maailma näyttää jättiläisen silmissä ja miltä jättiläinen näyttää maailman silmissä.

Kuvat herkuttelevat käsitteellisyydellä. Yhdessä ihastuttavien kielikuvien kanssa ne välittävät vakuuttavasti sekä yksinäisyyden kokemuksen että ymmärretyksi tulemisen kaipuun. Kirjan visuaalinen ja kielellinen maailma luo ehjän ja taidokkaan kokonaisuuden. Jättitytön yksinäisyyden murtaa korkealle, yli oman todellisuutensa tähyävä pikkuinen Pirhonen, joka ei pelkää suuria asioita.

4) Eija Lappalainen - Anne Leinonen: Routasisarukset (WSOY)

- 2300-luvulle sijoittuvassa dystopiassa varallisuus ei jakaudu tasapuolisesti, syntyvyyttä säännöstellään ja ihmisen elinikää pystytään jatkamaan teknologian avulla. Eletään katastrofin jälkeistä aikaa maailmassa, jossa ihmisen ja koneen välinen raja on hämärtynyt.

Teoksen henkilöhahmot kasvavat ja syvenevät tässä visuaalisessa mielikuvittelun taidonnäytteessä, jonka yhteiskuntakritiikki puree tätäkin päivää. Kieli kulkee erinomaisena läpi teoksen loihtien eteemme maailman, jonka jokainen yksityiskohta on tarkoin ja harkiten mietitty. Routasisarukset ei sorru synkistelyyn, eikä selittelyyn. Teos herättää kysymään, millaista tulevaisuutta olemme itsellemme luomassa?

5) Sisko Latvus: Kaukana omalta maalta (WSOY)

- Teos kertoo koskettavan tarinan perheestä, joka joutuu sodan vuoksi rakentamaan arjen joka päivä uudestaan. Latvus kuvaa hätkähdyttävän todentuntuisesti niitä inkerinsuomalaisten kokemuksia, joiden vaikutuksia nuoren lukijan lähipiiri saattaa yhä itsessään tunnistaa. Monet teoksen teemoista ovat tuttuja myös tämän päivän uutisista. Erityisesti nälän ja sen seurausten kuvaus on vaikuttavaa. Kerronnan tukena on kirjoittajan tekemä mittava taustatyö.

Sota rikkoo henkilökohtaisen elämän, mutta ei poista tunteiden sävyjä. Päähenkilön aikuiseksi kasvamisessa rakkauden kohtaaminen on ihan yhtä tärkeää kuin pelon ja fyysisen kivun sietäminen. Selviytyminen ei tarkoita suurta sankaruutta, vaan kykyä elää nykyhetkessä. "Elämä alkaa siitä, että etsitään puita ja tehdään tuli."

6) Marjatta Levanto - Julia Vuori: Taivaallinen suurperhe (Otava)

- Taivaallinen suurperhe muodostuu myyttien, uskomusten ja uskontojen henkiolennoista. Erilaiset maailmankatsomukset elävät kauniisti rinnakkain. Perinteiset luokittelut hyvän ja pahan sekä kauniin ja ruman välillä käyvät tarpeettomiksi. Tämä on ansiokas kannanotto monikulttuurisen taiteen lukemiseen ja ymmärtämiseen.

Levannon teksti tuo tarinat ja niiden henkilöt tuttavallisen lähelle. Viimeistellyt sanavalinnat ja kauniisti rytmittyvät lauseet sopivat erinomaisesti myös ääneen luettaviksi. Teemaan liittyvät taideteokset on valittu harkiten. Julia Vuoren luomat olennot kommunikoivat sekä tekstin että taideteosten kanssa ja rinnastavat ne konkreettisesti nykypäivään. Lukijan maailmakuva eheytyy sekä ajattelun että elämyksen tasolla.

Täältä löydät edellisten vuosien ehdokkaat