Perussuomalaisten kulttuuripolitiikka ällistyttää 
![]() Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini esitteli puolueensa kritiikkiä keränneitä kulttuurilinjauksia viime perjantaina. |
Perussuomalaiset vaativat yhteiskunnan tuen poistamista nykytaiteelta. Persujen vaaliohjelmassa on tavoitteena kulttuurirahojen siirtäminen kansallista identiteettiä vahvistavalle taiteelle. Muut suuret puolueet tyrmäävät vaatimuksen mahdottomana - vain totalitaarisissa yhteiskunnissa poliitikot ovat ottaneet oikeudekseen määritellä millaista taide saa olla.
Perussuomalaiset on ainoana puolueena kertonut taidelinjauksensa. Konkreettisesti se merkitsisi kuvataiteessa sitä, että yhteiskunnan tukea ei annettaisi Kiasmalle eikä muuhunkaan nykytaiteeseen. Sen sijaan suomalaisen kansallisuusaatteen rakentajaa, klassista taidetta pitäisi Persujen mukaan opettaa kouluissa. Esimerkkeinä on annettu taiteilijoiden nimiä kuten Akseli Gallen-Kallela ja Albert Edelfeldt sekä musiikin puolelta Jean Sibelius.
Suuret, vanhat puolueet ovat täysin toista mieltä:
- Me annetaan kaikkien kukkien kukkia, on tärkeää että me vaalitaan suomalaista taidetta ja identiteettiä. Mutta taiteen pitää myös kehittyä, sanoo kokoomuksen kulttuuriliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Lenita Toivakka.
Hänestä kuulostaa pelottavalta, jos poliittinen ohjelma tai poliittinen taho rupeaa määrittelemään, mikä on oikeanlaista taidetta ja mikä väärää.
Keskustapuolueen varapuheenjohtaja Annika Saarikko kertoo, että perussuomalaisten linjaus otettiin hämmästyneinä vastaan.
- Sivistysvaltion merkki on se, että se vaalii sitä taidetta, mikä sen historiassa on syntynyt. Että siinä ollaan samaa mieltä (perussuomalaisten kanssa), mutta aivan yhtä tärkeää on, että luomme kulttuuripoliittisesti edellytyksiä uusien taidemuotojen syntymiselle.
Politiikan tehtävä edistää luovuutta
Kulttuuripolitiikan tehtävänä on Saarikon mukaan luovuuden edellytysten tukeminen.
- Kulttuurilla ja nykytaiteella, sekä taiteella laajemminkin, on merkitystä ihmisen hyvinvoinnin sekä kulttuurin viennin kannalta. Ja me olemme monimuotoisen ja eteenpäin katsovan kulttuuripolitiikan kannattajia, sanoo Saarikko.
Demareiden varapuheenjohtaja, kansanedustaja Pia Viitala muistuttaa, että taidetta ja kulttuuria luodaan aina omassa ajassaan, eikä taiteen kehitystä voi pysäyttää.
- Tuntuu hämmentävältä. En haluaisi nähdä sellaista yhteiskuntaa, jossa poliitikot tai virkamiehet päättäisivät, millainen taide on oikeaa taidetta. Taiteen ja tieteen vapaus kuuluu sivistysvaltion periaatteisiin ja varmasti kauneus on katsojan silmässä, tiivistää Viitala.
- Laadun mukaan tuetaan sekä nykytaidetta että perinteistä, kunniaa annetaan tottakai molemmille.
"Perussuomalaisten linjauksella ei tule säästöjä"
Kokoomuksen Lenita Toivakka sanoo, että perussuomalaiset ovat väärässä sanoessaan, että linjauksella saadaan säästöjä valtion talouteen.
- He ovat sanoneet, että postmodernin taiteen tukematta jättämisellä säästetään suuri määrä euroja. Sehän ei ollenkaan pidä paikkaansa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö kertoi, ettei nykytaiteen tukia ole eritelty valtion budjetissa, mutta esimerkiksi Kiasman käyttökustannukset ovat alle kuusi miljoona euroa vuodessa.
MTV3 Uutisten haastattelemat puoluejohtajat muistuttavat, että useimmat perussuomalaisten ihailemista niin sanotun "kultakauden" taiteilijoista olivat aikanaan kiisteltyjä ja radikaaleja - jos heitä ei silloin olisi tuettu, taide olisi voinut jäädä syntymättä.
Persut jänistivät haastattelusta
MTV3:n uutiset pyysi haastattelua myös perussuomalaisilta. Kansanedustajat Raimo Vistbacka ja Pentti Oinonen saatiin useamman yrityksen jälkeen puhelimeen. Oinonen sanoi, ettei edes ymmärrä mitä tuo puolueen linjaama "postmodernistinen taide" on. Vistbacka siirsi haastatteluvastuun puolueen kulttuuripoliittiselle vastuuhenkilölle Veli-Matti Saarakkalalle.
Brysselissä oleva puheenjohtaja Timo Soini vastasi haastattelupyyntöön tekstiviestillä, ettei hän ole taideasiantuntija eikä hänellä ole muuta sanottavaa asiassa.
Saarakkala kuistasi haastattelupyynnön sanomalla, että linja on mikä on.
|
|
Aiheesta lisää Kymmenen uutisissa, jossa nykytaiteen ja luovuuden yhteiskunnallista ja taloudellista merkitystä on kommentoimassa vuorineuvos Krister Ahlström. Ahlström on mukana kehittämässä suomalaisia design-strategioita ja esimerkiksi Aalto-yliopistoa.
Alla olevassa galleriassa on osa kuvista, joita kolmen suurimman puolueen poliitikoille näytettiin.

Merja Sundströmmerja.sundstrom(at)mtv3.fi
Kuvia, joita puolueet arvioivat
1

Albert Edelfelt: Pariisin Luxembourgin puistossa, 1887. Ateneumin taidemuseo. Kuva: Valtion taidemuseo, Kuvataiteen keskusarkisto / Hannu Aaltonen.

Olli Lyytikäinen: Kala, joka oli erilainen, 1970. Nykytaiteen museo Kiasma. Kuva: Valtion taidemuseo, Kuvataiteen keskusarkisto.

Ferdinand von Wright: Taistelevat metsot, 1886. Ateneumin taidemuseo. Kuva: Valtion taidemuseo, Kuvataiteen keskusarkisto / Jouko Könönen.

Nina Roos: Lost in Yellow, 2000. Nykytaiteen museo Kiasma. Kuva: Valtion taidemuseo, Kuvataiteen keskusarkisto / Pirje Mykkänen.

Hugo Simberg: Haavoittunut enkeli, 1903. Ateneumin taidemuseo. Kuva: Valtion taidemuseo, Kuvataiteen keskusarkisto / Hannu Aaltonen.







Kommentit
Jotain meni pieleen, pahoittelemme. Koita hetken päästä uudelleen.
Jotain meni pieleen, pahoittelemme. Koita hetken päästä uudelleen.
Jotain meni pieleen, pahoittelemme. Koita hetken päästä uudelleen.
Kommentit
Kirjoita kommentti
Kommentit
Kirjoittaja hyväksyy kommentointiosion kirjoittamisen säännöt sekä sitoutuu lisäksi noudattamaan MTV Oy:n sähköisten palvelujen yleisiä käyttöehtoja.