Norjan ja Ruotsin takavuosien huippuhiihtäjät puolustautuvat SVT:n dokumentista julkisuuteen nousseita väitteitä vastaan. Norjan 1990-luvun hiihtokuningas Björn Dählie ei kiistä kovia hemoglobiiniarvoja, mutta sanoo, että ne on saatu aikaan rehellisesti.

– Minun veriarvoni on ansaittu kovalla ja järjestelmällisellä työllä, Dählie sanoo Verdens Gang -lehden haastattelussa.

Dählie on vihainen ja järkyttynyt väitteistä, jotka vihjaavat laajasta dopingkulttuurista hänen huippukaudellaan 90-luvulla.

– Normaali hemoglobiiniarvojeni vaihtelu on ollut 150-170 korkean paikan harjoittelukauden aikana vuosien varrella. Urani huipulla Naganon olympialaisissa lukema oli hieman alle 160:ssä, mikä olisi myös syytä tuoda esille tässä keskustelussa, Dählie sanoo.

Niin ikään entinen Ruotsin entinen maajoukkuehiihtäjä Lars Håland kiistää Dagens Nyheterille, että hän olisi ollut mukana veridopingissa. Hän on yksi niistä hiihtäjistä, joiden veriarvot nostetaan tarkasteluun tänä iltana esitettävässä dokumentissa.

Ohjelman mukaan Hålandin hemoglobiiniarvo oli Lahden 1997 maailmancupin kilpailussa 175, eli huomattavasti yli normaalin. Lukema viittaa asiantuntijoiden mukaan kiellettyihin menetelmiin. Håland kiistää asian jyrkästi.

– Minun hb-arvoni pyörivät 140-150 tietämissä. Niin korkealla kuin 175:ssä se ei ole ollut koskaan.

– Minulla ei ole mitään salattavaa, ja voin taata, ettei maajoukkuetovereistanikaan kukaan ole ollut mukana sellaisessa, sanoo Håland, joka oli maajoukkueen mukana vuosina 1983 - 1999 lyhyitä taukoja lukuun ottamatta.

(MTV3)

Katso Kari Lumikeron juttu (Seitsemän uutiset 27.2.2013)