Ylisuuret päiväkotiryhmät vaarantavat lapsen kehityksen

MTV3 - Raija Kantomaa - Minna Nyrhinen

Päiväkotien ylisuuret ryhmäkoot voivat aiheuttaa lapselle ongelmia sosiaalisessa kehityksessä. Helsingin yliopiston psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan kehityksen tilalle tulee aggressiota ja levottomuutta, kun lapsi joutuu toimimaan ylisuuressa ryhmässä.

- Kouluiässä se tulee sitten esille keskittymiskyvyttömyytenä, hän sanoo.

Vanhemmat saattavat Keltikangas-Järvisen mukaan ajatella, että heidän on vietävä lastaan sosiaalisiin paikkoihin, jotta he kehittyisivät normaalisti. Uskomus on ristiriidassa tutkimustiedon kanssa, vaikka tiettyyn pisteeseen saakka sosiaaliset taidot kehittyvätkin ryhmässä.

- Ei pidä paikkaansa, että mitä suurempi ryhmä, sitä enemmän taidot kehittyy. Lapsi oppii suurryhmässä lähinnä vain pärjäämisen taidon, "kyynärpäätaktiikan". Se ei ole sosiaalista taitoa. Alle kolmevuotias lapsi ei edes tarvitse päivähoitoa kehittyäkseen normaalisti.

Keltikangas-Järvinen lisää, että eivät aikuisetkaan kehity sosiaalisesti, jos ryhmä on ylisuuri.

Ihanteellinen ryhmäkoko alle kuusi lasta

Optimaalinen ryhmäkoko olisi tutkimusten mukaan sellainen, että vuoden vanhan lapsen kuuluisi olla kolmen lapsen ryhmässä ja kaksivuotiaan neljän lapsen ryhmässä.

- Tutkimusten mukaan nyrkkisääntö päiväkotien ryhmäkoolle on "Lapsen ikä plus 2 vierasta lasta". Siinä hänen sosiaaliset taitonsa todella kehittyvät, Keltikangas-Järvinen täsmentää.

Kuuden ylimenevä ryhmä on lapselle liikaa.

- Monet seurauksista ovat näkyvissä vuosien, jopa vuosikymmenten kuluttua. Sen takia puhe riskeistä on helppo pyyhkäistä pois, kun niitä hoitavat jo seuraavat sukupolvet ja toiset talousmiehet, Keltikangas-Järvinen sanoo.

Stressitaudit voivat piillä lapsuudessa

Lapsi ei näytä stressaantuneisuuttaan aikuisten tavoin, eikä lapsen näennäisestä sopeutumisesta ei voi päätellä hänen stressireaktiota.

- Voi olla, että lapsi, joka on äärettömän rauhallinen ja joka näyttää jopa välinpitämättömältä, on jopa huippustressaantunut. Lapsen mallit ovat erilaisia, eikä hän osaa kertoa: "nyt minä olen väsynyt, nyt minä en enää jaksa", kertoo Keltikangas-Järvinen.

Perhepäivähoidossa tai kotona hoidossa olevilla lapsilla ei ole mitattu kohonneita stressitasoja. Päiväkodissa stressitaso kohoaa jo kuuden tunnin jälkeen.

- Jos mennään yli kymmenen tunnin, stressitaso ei ehdi rauhoittua päivän aikana. Erilaiset stressitaudit, kuten keskivartalolihavuus tai diabetes, voivat aivan hyvin alkaa jo lapsuudesta.

Omahoidolla kiintymyssuhde toimivaksi

Lastenhoidon ongelmiin on esitetty omahoidon lisäämistä. Keltikangas-Järvisen kokemusten mukaan hoitajien vaihtuvuuden vuoksi systeemi ei tahdo toimia.

- Omahoito on systeeminä hyvä, mutta sen toteuttaminen ei toimi käytännössä, kun kaikki toimijat vaihtuvat jatkuvasti.

Toimiva omahoitaja-systeemi toisi Keltikangas-Järvisen mukaan paljon hyvää pienelle lapselle. Lapsi voisi kiintyä toiseen aikuiseen silloin, kun vanhemmat eivät ole paikalla.

- Tällöin lapsi voisi kehittyä kokonaisvaltaisemmin. Lapsen emotionaalinen suhde hoitajaan auttaa lasta oppimisessa.

Kiintymyssuhteen vaikutukset eivät siis rajoitu pelkästään siihen, että lapsella on emotionaalisesti turvallista. Tutkimusten mukaan kiintymyssuhteella on vaikutusta myös lapsen älykkyyteen ja muistiin.

Pääsykokeet päiväkoteihin?

Mannerheimin lastensuojeluliiton pääsihteeri Mirjam Kallandin mielestä lapsen valmiutta päivähoitoon olisi mahdollista tutkia neuvoloissa tehtävissä testeissä samaan tapaan kuin nykyisin mitataan koulukypsyyttä. Vanhemmat voisivat ottaa yhteyttä, kun haluavat laittaa lapsensa päivähoitoon. Tällä tavoin voitaisiin räätälöidä lapselle turvallinen päivähoitomuoto, jossa voitaisiin huomioida jokaisen lapsen ja perheen yksilölliset tarpeet.

Testin perusteella voitaisiin arvioida lapselle kypsyystasolle sopiva hoitoaika, ryhmäkoko ja hoitomuoto.

Liisa Keltikangas-Järvinen muistuttaa, että lastenhoitopaikkojen ongelmat eivät johdu huonosta opettajankoulutuksesta. Ongelmat ovat yhteydessä taloudelliseen tilanteeseen ja poliittisiin päätöksiin.

- Meillä on erittäin hyvä lastentarhanopettajien koulutus. Ongelmana on se, että koulutetut opettajat eivät pääse käyttämään ammattitaitoaan, kun ryhmät ovat liian suuria.

Katso Raija Kantomaan juttu

Katso Liisa Keltikangas-Järvisen sekä Mirjam Kallandin haastattelut:

Lue myös: MLL:n Kalland: Päiväkodeissa ruuhkaa kuin rautatieasemalla