Tappaja-ampiaiseksi kutsuttu laji tullut pysyvästi Suomeen

Uusi ampiaistulokas, saksanampiainen, on alkanut asuttaa Suomea lounaasta päin. Tappaja-ampiaiseksikin kutsuttu laji oli tänä kesänä jo toiseksi yleisin ampiainen Turussa.

- Tappaja-ampiainen kuulostaa hurjalta, kertoo dosentti Jouni Sorvari Turun yliopistolta.

Tappajan maine on perua lämpimistä maista. Saksanampiainen on levinnyt ihmisen kyydissä muun muassa Australiaan ja Etelä-Amerikkaan.

Lämpimän ilmaston ansiosta se ehtii rakentaa valtavia pesiä. Pesään törmääminen voi olla hengenvaarallista, sillä puolustajia on niin runsaasti.

- Suomen kesässä pesä jää samoihin mittoihin kuin yleisellä ampiaisella. Asukkaita siellä voi olla muutama tuhat. Eikä saksanampiainen ole mitenkään ärhäkkä hyökkäämään.

Ensimmäisen havaittu pesintä oli Turussa vuonna 2005. Sitä ennen laji oli todennäköisesti pesinyt jo Ahvenanmaalla.

- Ilmastonmuutoshan tässä on todennäköinen syy, Sorvari sanoo.

Lajien leviäminen on pienestä kiinni. Pari kylmää kevättä peräkkäin olisi merkittävä takapakki saksanampiaiselle. Se aloittaa munimisen aiemmin keväällä kuin tavallinen ampiainen.

Ampiaisilla viimeiset elinpäivät

Syksyn alkaessa toiminta ampiaispesissä loppuu, koska ravintoa ei enää ole.

Ampiaiset lentelevät hetken yksinään ja kuolevat sitten kylmään. Vain kuningatar talvehtii ja perustaa keväällä uuden yhdyskunnan.

Kun saksanampiainen asuttaa Suomea lounaasta, herhiläinen on jo ottanut pysyvän jalansijan kaakosta. Herhiläinen on Euroopan isoin ampiaislaji: sillä voi olla pituutta tuumankin verran.

Suomessa on 13 yhdyskunta-ampiaista. Periaatteessa saksanampiainen voi kilpailla niiden kanssa pesäpaikoista. Mutta maa- ja muita koloja luulisi riittävän joka lajille. Kolme lajeista ei edes rakenna pesää.

- Ne valtaavat toisten ampiaisten pesiä ja käyttävät niiden kuhnureita työvoimanaan.

(MTV3 - STT)