MTV3:n verkkoyleisö antaa täysteilauksen pakkoruotsille

MTV3 - Kerkko Laakso

Opetusministeri Henna Virkkusen ehdotus ruotsin opetuksen lisäämisestä saa täysteilauksen MTV3:n uutisten verkkokommenteissa ja Facebook-palstalla. Keskustelu ruotsin kielen tarpeellisuudesta käy netissä kuumana.

Viikonloppuna MTV3 uutisoi, miten enää vähemmistö pojista kirjoittaa ruotsin ylioppilaskirjoituksissa. Suomenkielisten päivälukioiden pojista 48% valitsi ruotsin ylioppilastutkintoonsa. Vielä kaksi vuotta sitten 57 prosenttia pojista valitsi toisen kotimaisen ja viime vuonna 51 prosenttia.

Virkkunen kritisoi tänään ruotsin kirjoittamisen vapaaehtoisuutta, sillä hänen mielestään se heikentää nuorten kielitaitoa. Virkkunen ehdottaakin ruotsin kielen kurssien lisäämistä.

"Vaikka olemmekin kaksikielinen maa..."

Ruotsin opiskelu kuumentaa nettiyleisön tunteita. Pelkästään MTV3:n verkkoartikkelien yhteydessä on satoja kommentteja - eikä keskustelu paljoakaan puhu pakkoruotsin puolesta.

Keskiössä on jälleen tuttu kuuma peruna: mihin sitä ruotsia muka tarvitsee?

- Elämäni aikana en ole tarvinnut mitään muuta kieltä äidinkieleni Suomen lisäksi - paitsi englantia, josta on hyötyä eri tilanteissa. Ruotsia en ole tarvinnut mihinkään, enkä tule ikinä tarvitsemaankaan, eräs MTV3:n verkkouutisten lukijoista kommentoi.

- Nykyään enemmistö jättäisi pakkoruotsin pois. Vähäiset koulun resurssit tulisi käyttää hyödyllisempien kielien opiskeluun. Englanti on myös Ruotsissa yritysmaailman kieli. Olisiko jo aika jättää menneisyyden rutiinit taakse?, kirjoittaa eräs facebookkaaja.

Monet kommentoineista puhuvatkin ruotsin kielen tarpeen vanhakantaisuudesta. Rinnalle tai tilalle ehdotetaan englantia ja venäjää.

- Ruotsi on turha muinaisjäänne. Mieluummin kannattaisi osata venäjää. Myös kulttuurisesti olemme lähempänä itää, vaikkei sitä kukaan halua myöntääkään.

- Kyllä tuo takapajuinen asenne hissukseen muuttuu ja käytetään tuo turha ruotsinkielen opiskeluun kulunut aika jonkin omavalintaisen hyödyllisen opiskeluun. Katse tulevaisuuteen.

Facebookissa ehdotetaan valinta asuinpaikasta riippuvaa valintaa niin, että länsisuomalaiset opettelisivat ruotsia ja itäsuomalaiset venäjää.

Ollako vai eikö olla?

Ruotsinkielisiä opettajia Suomen ruotsinkielisissä kouluissa edustavan Finlands Svenska Lärarförbundin puheenjohtaja Dan Johansson kuitenkin painottaa tarvetta osata toistakin kotimaista.

Johanssonin mielestä koululaisten tulisi tiedostaa, että Suomessa on oikeasti ihmisiä, jotka puhuvat ruotsia.

- Teinit pitäisi saada ymmärtämään, että jos muuttaa esimerkiksi Helsinkiin opiskelemaan siellä on ihmisiä, jotka puhuvat ruotsia. Se voi olla eduksi, että ainakin ymmärtää ruotsia.

Opetusministeri Virkkusen mukaan ruotsin opetuksen väheneminen kuormittaa ylemmän tason oppilaitoksia:

- Nyt pitää harkita sitä, että pitäisikö kaikille yhteisiä ruotsin kursseja lisätä, sillä tason heikkeneminen on huomattu yliopistoissa ja korkeakouluissa. Nyt nämä koulut joutuvat järjestämään täydentävää koulutusta, vaikka se ei olisi enää heidän tehtävänsä vaan taidot pitäisivät olla riittävät lukiopohjalta, Virkkunen sanoo.

Virkkusen kritisoimalla vapaaehtoisuudella on Lukiolaisten liiton mielestä vain positiivinen vaikutus:

- Jos pakollisia lukiokursseja lisätään, se voi lisätä ruotsin kirjoittavien määrää, mutta paremmat tulokset saadaan jos opiskelija on itse motivoitunut, liiton puheenjohtaja Teppo Säkkinen toteaa.

Keskustelu jatkuu kommentti-osioissamme ja MTV3:n Facebook-ryhmässä.