MTV3:n lukiovertailu: SYK on taas ykkönen

Julkaistu 01.06.2010 14:09 (päivitetty 23:03)

MTV3 - Päivi Talja, Hanna Ruokangas

Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu SYK on jälleen vuosittaisen MTV3:n lukiovertailun ykkönen. SYK sai kevään 2010 ylioppilasarvosanojen perusteella lukiovertailussa 35,6 puoltoääntä.

- Tämä on erinomainen uutinen. Tulee mieleen sanonta 'Työ tekijäänsä kiittää'. Yhteisöllisyys ja oppilaiden pitkä työskentely opettajien kanssa näköjään tuottaa hedelmää, arvioi SYK:n rehtori Jukka Tanska.

Katso kaikki lukiot
MTV:n lukiovertailu 2010

SYK on ollut listan kärjessä myös aiempina vuosina. Tanska on työskennellyt lukion rehtorina lukuvuoden 2009-2010 ajan.

- Tämä on yhtenäinen koulujatkumo: meillä on kymmenvuotinen peruskoulun ja lukion yhdistelmä. Nuoret myös selvästi kokevat, että tämä on heidänlaisensa koulu. Opettajat ovat sitoutuneita ja innostuneita etsimään syvyyttä opintoihin yhdessä opiskelijoiden kanssa. Se on hyvä yhdistelmä, Tanska toteaa.

Laudaturista seitsemän puoltoääntä
Vertailu perustuu menestykseen yo-kirjoituksissa.
Jokainen tutkintoon sisältyvä aine tuottaa pisteitä eli puoltoääniä. Laudaturista saa 7 pistettä, eximiasta 6, magnasta 5, cum laudesta 4, lubenterista 3 ja approbaturista 2. Kaikkien tutkinnon suorittaneiden yhteispisteistä eli puoltoäänistä lasketaan lukiokohtainen keskiarvo. Puoltoäänimäärä kertoo siis kirjoittajien keskiarvon.
MTV:n uutiset vertailee siis kaikkia tutkintoon kuuluvia aineita ja niiden pistemäärän yhteissummaa, ei ainoastaan neljää pakollista ainetta.

Kakkoseksi kiilasi yllättäen Utsjoen pikkuruinen saamelaislukio 34,8 puoltoäänellä. Lukiosta kirjoituksiin osallistui neljä ylioppilasta.

- Tämä on kerta kaikkiaan hieno asia tälle meidän pienen pienelle, Suomen pohjoisimmalle lukiolle, kommentoi lukion rehtori Arja Alaraudanjoki.

Hänen mukaansa hyvään sijoitukseen vaikutti erityisesti se, että lukiossa opetusryhmät ovat pieniä, vain muutaman oppilaan kokoisia.

- Meillä on pieni lukio ja pätevä opettajakunta. Pienissä oppilasryhmissä opetus on melkein yksilöllistä, Alaraudanjoki toteaa.

Viime vuoden kakkonen, helsinkiläinen Ressun lukio putosi tänä vuonna kolmanneksi.

Tässä on lukioiden kärki:

1. Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu 35,6

2. Utsjoen saamelaislukio 34,8*

3. Ressun lukio 34,2

4. Helsingin normaalilyseo 32,8

5. Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu 32,6

6. Etelä-Tapiolan lukio 31,4

7. Helsingin ranskalais-suomalainen koulu 31,3

8. Puolangan lukio 31,2*

9. Ilomantsin lukio 31,1

10. Tampereen klassillinen lukio 31,0

Listaan on merkitty tähdellä alle kymmenen oppilaan lukiot.

MTV3 on tehnyt lukiovertailuja 2002-2005 sekä nyt 2008-2010. Suomessa on nelisenkymmentä lukiota, jotka ovat vuodesta toiseen kärkipäässä.

Katso kaikkien lukioiden tulokset:
MTV:n lukiovertailu 2010

KOMMENTTI
MTV:n yo-vertailu: Hyvä on hyvä – vaikka miten mittaisit
Suosiiko puoltoäänien vertailu eli kaikkien aineiden laskeminen mukaan eliittilukioita? Pärjääkö vertailussa jos kaikki kirjoittavat vain hirveästi aineita, arvosanoista viis? Pitäisikö vertailla jollain muulla mittarilla? Ehkä käyttää vain neljää pakollista ainetta? Tai laskea vanhanaikainen ”yleisarvosana” (puoltoäänet jaettuna kirjoitettujen aineiden määrällä? Näitä kysymyksiä meille esitetään.
Lopputulos on kuitenkin se, että nämä kaikki kolme mittaria korreloivat voimakkaasti keskenään. Tämä selviää MTV:n aineistosta. Jos vertaa TOP 20 lukioita näillä kolmella tavalla (puoltoäänet, yleisarvosana ja pakolliset), niin kyllä tuo TOP 20 aika samalta näyttää.
Fakta on se, että vertailussa hyvin pärjäävissä lukioissa kirjoitetaan hyviä arvosanoja ja paljon aineita. Joten MTV:n vertailussa pärjäävät lukiot ovat hyviä kaikilla eri mittareilla, yksittäisiä poikkeuksia voi olla.
Vielä takavuosina kun ainoa tapa kirjoittaa vaikka seitsemän ainetta, oli kirjoittaa lisää kieliä (joita ei pikkulukioissa ollut niin paljon tarjolla), saattoi puoltoäänien määrä ollakin lievästi suosiollisempi suurten kaupunkien suurille lukioille. Mutta ainereaalin tulo muutti tämän asian. Nyt voi kirjoittaa terveystiedon ja historian ja biologian ja jne. Ja tämä näkyy siinä, että maaseudun lukiot saattavat pärjätä eliittilukioiden rinnalla hyvin, vaikka kilpailua opiskelijoista tai kovia keskiarvorajoja ei olisikaan.
Entä sitten jos ottaisi vain neljä pakollista ainetta vertailuun? Ongelma syntyy siinä, että ensinnäkin enää viidennes tyytyy kirjoittamaan vain ne neljä pakollista ainetta. Eniten on viiden aineen kirjoittajia ja toiseksi eniten kuuden. Silloin suurimman osan kohdalla vertailu ei kertoisikaan siitä, että niiden neljän pakollisen lisäksi on jaksettu puristaa se viideskin aine. Ja jos mukaan otetaan vain pakolliset aineet, on neljän laudaturin tulos yhtä hyvä kuin kuuden. Makuasia on, onko näin.
Ylioppilastutkintotulosten vertailu ei kerro eikä yritäkään kertoa kaikkea. Opetuksen laadusta ei voi sanoa suoraan mitään. Tutkimusten perusteella kotitausta selittää eroja, varsinkin isoissa kaupungeissa. Isoissa kaupungeissa myös sisäänpääsykeskiarvot kertovat jotain, mutta kaupunkien välillä peruskoulun arvosanoilla ei ole kovin suurta selitysvoimaa. Ja maaseudun lukioiden pärjäämiseen ei vanhempien koulutustausta –selitys pure läheskään niin hyvin.
Hanna Ruokangas
Toimittaja, valtiotieteiden maisteri