Amnesty: Kerjääminen on laillista liiketoimintaa

MTV3 - Inka Haukka - Minna Nyrhinen

Suomen Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson on pettynyt sisäministeri Anne Holmlundin (kok.) ja pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) tapaan osallistua romanikerjäläisiä koskevaan keskusteluun.

- He puhuvat väljillä muotoiluilla ihmiskaupasta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta. Tällainen retoriikka luo sellaista mielikuvaa, että tässä on jotain hämäräpuuhaa, Johansson toteaa.

Johansson korostaa, että Amnestyn selvitysten mukaan rikollisesta toiminnasta ei kuitenkaan ole romanikerjäläisten kohdalla selkeitä todisteita.

- Itse asiassa Suomessa olevat romanikerjäläiset ovat täällä täysin laillisesti, ja he tekevät täysin laillista liiketoimintaa. Jos heidän järjestäytymisensä on organisoitunutta, eli he suunnittelevat missä ja koska kukin kerjää, on kyseessä normaali liiketoimintamalli eikä siinä ole mitään laitonta, Johansson selventää.

Euroopan unionin perusoikeusvirasto on raportissaan todennut, että yksi suurimpia syitä liikkuvia romaneja koskevaan syrjintään ovat ne mielikuvat, mitä heistä luodaan. Johanssonin mukaan mielikuvien taustalta ei kuitenkaan löydy todellisuuspohjaa.

- Rikostutkinnoissa ei ole löydetty yhteyttä järjestäytyneeen rikollisuuden ja romanikerjäläisten välillä. Rikollisuusväitteiden takana ei ole mitään selkeää todistetta, joten kerjäläisten osallisuutta rikollisuuteen ovat vain "minusta tuntuu" -viittauksia.

"Kerjäläiskeskustelu ei sovi EU:n politiikkaan"

Johanssonin mielestä Suomen velvollisuus on aktiivisesti ottaa kantaa kansainväliseen keskusteluun, mitä romanien ongelmista käydään. Hänestä EU ei ole puuttunut romaneihin koskevaan syrjintään, sillä unionilta puuttuu poliittinen tahto puuttua siihen.

- EU:n oma perusoikeusvirasto on tuottanut raportteja, joka kertoo romanien syrjinnästä, mutta asialle ei tehdä mitään, hämmästelee Johansson.

Johanssonin mukaan Pohjoismaissa kerjääminen tuntuu vieraalta sen takia, että hyvinvointivaltion kautta on onnistuttu järjestämään niin, että sitä ei tapahdu Suomessa muiden maiden kaltaisessa mittakaavassa. Tätä mallia pitäisi viedä muualle Eurooppaan, kun EU yhdentyy kovaa vauhtia.

EU:n tiivistyminen tarkoittaa Johanssonin mukaan sitä, että Suomenkin tehtävä on varmistaa lähtömaiden olojen parantaminen.

- Niin kauan kun on olemassa Romanian ja Bulgarian kaltaisia maita, joissa selkeästi on iso syrjitty vähemmistö, meidän on varmistettava, että olosuhteet eivät pakota näitä ihmisiä lähtemään liikkeelle.