Aikuiset purkavat vihaansa netissä - miksi?

MTV3 - Mona Niemelä

Kaikki voi alkaa pienen ryhmän tai yksilön heitosta - joskus vitsistä, joskus harkitsemattomasta tai suutuspäissä heitetystä kommentista, joskus vuosia muhineesta ahdistuksesta tai pelosta. Pian lausahdus kirvoittaa faniryhmiä ja kymmeniä, jopa satoja vastauksia, joista suuri osa mukailee tai kärjistää keskustelua lisää.

Miksi internetissä ei osata keskustella vaikeista, monimutkaisista asioista sivistyneesti? Helsingin Sanomat avasi keskustelun tämän päiväisessä lehdessään. Lehti kertoo ruotsalaiskoulussa tapahtuneiden raiskaustapausten nostamasta kuohunnasta, jota kutsutaan jutussa nettivihaksi.

Jutussa kerrotaan, että Suomessa nettivihan kohteeksi ovat joutuneet muun muassa ministerit, kolumnistit ja maahanmuuttajat.

- Tässä on kyse melko erikoisesta ilmiöstä. Viha, jota ei arkielämässä juurikaan näy, elää ja kukoistaa internetissä. Ilmiötä on entistä vaikeampi käsittää, kun suoranainen viha näkyy myös aikuisten toiminnassa ja keskustelussa, kommentoi tohtori ja mediatutkija Reijo Kupiainen.

Viha kuohahtaa vaikka tietokoneista

Mikä sitten ajaa ihmiset lietsomaan vihaa tai jopa uhkaamaan jonkun henkeä internetissä? Kupiainen uskoo, että internetissä saadaan vihaista keskustelua aikaiseksi melkein mistä tahansa.

- Jopa esimerkiksi tietokoneiden nettivertailuissa aletaan helposti haukkua toisia. Vaarallisimmat asiat kumpuavat kuitenkin toisia ihmisryhmiä kohtaan osoitetusta vihasta. Nyt vihanryöpähdykset ovat kohdistuneet maahanmuuttajiin ja erilaisuuteen yleensä, mutta myös yksittäisiin ihmisiin, jotka tulevat esille netissä.

Erityisen surullisena Kupiainen pitää yksityishenkilöön, kuten ruotsalaiskoulussa raiskattuun tyttöön, kohdistunutta vihaa. Ruotsalaiskylän yhteisö piti pitkään raiskaajapojan puolta ja tuomitsi netissä 14-vuotiaan tytön. Tähän kohteluun osallistuivat niin koulu, kirkko kuin kunnan viranomaisetkin.

Usein tuodaan esille se, että tietyt yhteiskunnalliset ilmiöt, esimerkiksi kasvava työttömyys ja henkinen paine, nostavat esille vihaa.

- Yhteiskunnallinen pahoinvointi nostaa toki ääri-ilmiöitä esiin ja luo mahdollisuuksia vihantunteen purkamiseen.

Oma nimi tuo uhkailun jopa kotiin

Netissä on helppoa heittää mielipiteensä kehiin ja vaikka unohtaa se samantien, varsinkin jos kirjoittaa rajun lausahduksen nimimerkin suojista.

- Anonyymiteetin suojista on helppo laukoa asioita ja purkaa mieltään. Anonyymius mahdollistaa monia asioita, mutta toisaalta jos mukana ei ole moraalia, asiat lipsahtavat helposti käsistä. Ihanteellista olisi, jos internetissä olisi mukana se sama vahva moraalituntu, mikä meillä on oikeassa elämässä, Kupiainen pohtii.

Moni ehdottaakin esimerkiksi Helsingin Sanomien keskustelupalstalla, että palstoilla pitäisi olla vahdit, jotka poistavat asiattomat viestit ja siistivät keskustelun.

Joissain tapauksissa kannatettavaa, mutta jos tuntee vihaa jotain kohtaan tai haluaa herättää keskustelua jostain yhteiskunnallisesti herkästä asiasta, niin voiko sitä kirjoittaa omalla nimellä pelkäämättä henkensä tai työpaikkansa puolesta?

Omalla nimellä kirjoittamiseen kun liittyy useita huonoja puolia. Eräs kommentoija kertoo saaneensa hyvin uhkaavia viestejä kerrottuaan niinkin harmittoman kuuloisesta tavastaan kuin kalan syömisestä. Harvalla on halua päätyä herjauskampanjan kohteeksi internetissä saati internetin ulkopuolella.

Mikä ilmeen internetyleisö?

Kuitenkin esimerkiksi Facebookissa käydään ajoittain rajuakin sananvaihtoa omilla nimillä ja kuvilla. Ihmiset liittyvät ryhmiin ja kertovat näin arvoistaan ja asenteistaan.

Ei Facebook-maailma toki ole mikään ihanneyhteisö - ryhmän perustaja voi halutessaan vaihtaa ryhmän nimen ja kas, oletkin mukana rasistisessa tai arvojasi vastustavassa ryhmässä. Lisäksi jotkut liittyvät ryhmiin lähinnä vitsistä.

Toimittajan onkin käytettävä vakaata harkintaa uutisoidessaan, että jokin ryhmä tai yhteisö kerää tuhansittain faneja.

- Jonkinlaisia johtopäätöksiä internetissä kuohuttavista asioista ja keskustelupalstoista voi vetää, mutta gallupeja eikä yleistyksiä kannata internetissä tehdä. Internet on niin laaja ilmiö, että ihmettelen todella sitä, jos mediassa kirjoitetaan "internetyleisön" olevan jotain mieltä. Mitä tämä oikeastaan tarkoittaa, pohtii Kupiainen.

Kyse ei vai huutamisesta

Internet on parhaillaan tehokas ja nopea vaikuttamiskanava, tiedonlähde ja yhteisöllisyyden luoja.

- Internet mahdollistaa oman mielipiteen esille tuomisen. Kun mielipiteitä ilmaistaan, niin se olisi syytä tehdä omalla nimellä ja asioita perustellen ja punniten. Kysymys ei ole vain huutamisesta kovaan ääneen. Kun kyse on vihan lietsonnasta, uhkauksesta tai väkivallan lietsomisesta, silloin ei enää puhuta mielipiteen ilmaisusta vaan aivan jostain muusta, sanoo tutkija Kupiainen.

Kupiainen pohtii, että väheneekö internetin käyttö sen arkipäiväistyessä.

- Voi olla, että tässäkin tapahtuu erkaantumista. Voi olla, että aina tulee olemaan ryhmiä, jotka tuovat asioita esille nimimerkin takaa, mutta varmasti tulevaisuudessa on myös kansalaisaktiivisuutta, jossa asioihin halutaan vaikuttaa pysyvien ryhmien ja oman nimen turvin.

Lue myös:

Teiniraiskaajan suojelu kuohuttaa Ruotsia (26.3.10)