Pomot juovat alaisiaan enemmän

Suomessa ja Englannissa tehty julkishallinnon työntekijöihin kohdistunut tutkimus on vahvistanut sen, mitä ehkä osattiin odottaakin: alemmassa asemassa olevat elävät pääsääntöisesti epäterveellisemmin kuin korkeammassa asemassa olevat. Ylemmät toimihenkilöt kuitenkin käyttävät alkoholia keskimäärin enemmän kuin toimihenkilöt.

Helsingin yliopiston kansanterveystieteen ja sosiologian laitoksen tutkijat ovat yhdessä brittiläisten ja japanilaisten kollegojensa kanssa tutkineet, millaisia terveyskäyttäytymisen eroja näissä maissa on havaittavissa eri asemassa olevien välillä.

Tutkimuksessa käytettiin englantilaisen, suomalaisen ja japanilaisen tutkimusten materiaalia. Brittitutkimuksessa osallistujia oli noin 10 300, suomalaistutkimuksessa 4 500 ja japanilaistutkimuksessa noin 1 700. Epäterveellisinä käyttäytymistapoina tarkasteltiin tupakointia, runsasta alkoholin käyttöä, epäterveellisiä ruokatottumuksia, vähäistä liikuntaa ja lihavuutta.

Selviä eroja löytyi

Englannissa ja Suomessa eri asemassa olevien terveyskäyttäytymisestä löytyi eroja, joita oli osattu odottaakin: alemmassa asemassa olevilla oli yleisesti ottaen epäterveellisemmät elintavat kuin paremmassa asemassa olevilla.

Tästä yleisestä trendistä poiketen runsas alkoholinkäyttö kuitenkin yllättäen oli ylemmillä toimihenkilöillä yleisempää kuin alemmilla; suomalaisten osalta tämä päti sekä miesten että naisten suhteen, Britanniassa kuitenkin vain naisten osalta.

- Tutkimuksessa tarkasteltiin vain julkisen sektorin työntekijöitä, jotka kaiken kaikkiaan muodostavat melko yhtenäisen joukon. Näitä tuloksia ei sen vuoksi voi yleistää koko väestöön eikä edes kaikkiin työntekijöihin, huomauttaa tutkimusta johtanut professori Eero Lahelma Helsingin yliopistosta.

Suomen ja Englannin tuloksista poiketen japanilaisten terveyskäyttäytyminen ei ollut yhdistettävissä sosioekonomiseen asemaan.

- Mielenkiintoista on se, että Suomessa ja Englannissa yhteiskunnallinen asema heijastuu terveyskäyttäytymisessä pääpiirteissään samalla tavoin, mutta Japanissa tällaista yhteyttä ei ollut havaittavissa. Näyttää siltä, että läntisen Euroopan maissa ne taloudelliset ja kulttuuriset tekijät, jotka muovaavat työntekijöiden terveyskäyttäytymistä, ovat erilaisia kuin vastaavat tekijät japanilaisessa yhteiskunnassa, Lahelma sanoo.

Japanilainen yhteiskunta ja työelämä ovat kuitenkin muuttumassa, ja Lahelma pitääkin mahdollisena, että länsimaissa yleiset terveyskäyttäytymisen sosioekonomiset erot ilmaantuvat ennen pitkää myös Japaniin.

(MTV3)