Pikavipit vaikuttavat toimeentulotukeen

MTV3-Salla Vuorikoski

Korkeakorkoiset pikavipit ovat muodostuneet pysyväksi keskustelunaiheeksi sosiaalitoimistoissa. Pikavippeihin turvautuneet asiakkaat ovat yllättyneet, kun toimeentulotukipäätöksessä pikavipit on huomioitu käytössä olevana tulona.

Johtava sosiaalityöntekijä Marko Timonen Helsingin Itäiseltä sosiaaliasemalta kertoo, että työntekijät ovat joutuneet selittämään käytäntöä asiakkaille.

- Toimeentulotuen on tarkoitus olla se viimesijainen etuus. Pääsääntö on se, että kaikki tilille tulleet rahat otetaan huomioon tuloina. Jos ei pysty osoittamaan, että on maksanut vipin pois, se on käytettävissä olevaa rahaa.

Timosen mukaan yksittäistapauksissa voidaan käyttää joskus erityistä harkintaa, mutta pääasiallisesti vipit katsotaan tuloiksi.

MTV3:n Uutisten tietojen mukaan asiakkaiden keskuudessa sääntöä on kierretty muun muassa niin, että vippejä on tilattu kaverin tilille ja sieltä rahat ovat siirtyneet käteisellä vippaajalle.

Myös vanhukset velkaantuvat vipeillä

Timosen mukaan vippeihin sotkeutuneet asiakkaat ovat lähinnä nuoria aikuisia.

- Nuorena ihmiset tietysti haluaisivat tehdä kaikenlaista ja se vaatii rahaa. Heillä ei näytä olevan oikein kykyä arvioida, millainen luotto on kallista ja mikä ei. Ei ymmärretä, että esimerkiksi 20 prosentin korko on paljon.

Vippaajien joukossa on myös eläkeläisiä, joiden talous on mennyt sekaisin vaikkapa jonkun yllättävän menoerän takia.

- Esimerkiksi palveluasumisen hinta on yhtäkkiä noussut räjähdysmäisesti ja sitten rahat eivät enää riitä elämiseen. Vajetta paikataan erilaisilla luotoilla ja pikavipeillä. Ne ovat aika surullisia tapauksia, Timonen huokaa.

Kun velkakierteeseen joutuneet ihmiset tulevat sosiaalitoimistoon, asiat ovat usein perinpohjin solmussa. Tällaisia henkilöitä yritetään saada kaupungin velkaneuvontayksikön asiakkaiksi. Siellä olisi mahdollisuus selvittää paremmin asiakkaan kokonaistilannetta, mutta apua ei välttämättä saa, sillä velkaneuvonta on erittäin ruuhkautunut.

Taloudenhallinta heikkoa tasoa

Alkuvuonna uutisoitiin Danske Bankin teettämästä tutkimuksesta, jossa todettiin, että yli puolet 18-19-vuotiaista suomalaisnuorista ei tiedä, mikä on korko. Myös sosiaalitoimistoissa on huomattu taloustiedon heikko taso.

- Me olemme järjestäneet nuorille asiakkaillemme ns. velkakursseja. Ei olisi kyllä pahitteeksi, jos myös muilla tahoilla nuorille tarjottaisiin enemmän koulutusta elämän- ja rahanhallintaan, Timonen napauttaa.

Monille pikavippiyrityksille bisnes on todellinen rahasampo. Kauppalehden mukaan vippifirmojen omistajat ovat saaneet sijoittamalleen pääomalle jopa 2000 prosentin tuottoja. Huikeat tuotot perustuvat muun muassa lainojen korkeisiin korkoihin ja siihen, että yritykset tarvitsevat vain vähän työntekijöitä.

Lisää aiheesta:

Pikavippiyhtiöt likaisissa käsissä

Pikavippiala rehottaa villinä ilman valvontaa (45 minuuttia 8.10.2008)