Lintuinfluenssa on sukua pelätylle espanjantaudille

Helsingin yliopiston ja Kansanterveyslaitoksen tutkijat ovat löytäneet yhdistävän tekijän tappavaa espanjantautia aiheuttaneen viruksen ja nykyisten lintuinfluenssavirusten välillä.

Molemmat virukset estävät apoptoosia eli ohjelmoitua solukuolemaa, jonka avulla elimistö pyrkii eliminoimaan pahanlaatuiseksi muuttuneita tai virustartunnan saaneita soluja - tekijä, joka puuttuu tavanomaisista ihmisen kausi-influenssaa aiheuttavista A -viruksista.

- Löytämämme biokemiallinen mekanismi ei varmastikaan yksinään selitä espanjantaudin tappavuutta, mutta se voisi olla merkittävä osa selitystä, sanoo tutkimusta johtanut virologian professori Kalle Saksela Helsingin yliopistosta.

Vuonna 1918 pandemiaksi levinnyt espanjantauti surmasi 20 - 40 miljoonaa ihmistä. Oletetaan, että taudin aiheuttanut influenssa A -virus (H1N1) oli siirtynyt linnusta suoraan ihmiseen ja onnistunut muuntautumaan niin, että se alkoi tarttua myös ihmisestä toiseen. Koska kysymyksessä oli ihmiselle aivan uudentyyppinen virus, sitä vastaan ei ollut immunologista suojaa. Juuri näin on pelätty voivan tapahtua myös nykyisin liikkeellä olevien, ihmisille vaarallisiksi osoittautuneiden H5N1-lintuinfluenssavirusten kohdalla.

Professori Sakselan ryhmä tutkii solujen viestiliikennettä ohjaavia proteiinin modulaarisia osia eli domeeneja, joiden välityksellä soluproteiinit ovat vuorovaikutuksessa keskenään.

- Emme toistaiseksi tiedä, miksi lintujen influenssaviruksilla näyttäisi olevan suurempi tarve apoptoosin hillitsemiseen emmekä sitä, miksi espanjantautia aiheuttava virus säilytti tämän ominaisuuden ihmisvirukseksi sopeutuessaan ja liittyikö tämä ominaisuus taudin tappavuuteen, mutta selvitämme näitä kysymyksiä jatkotutkimuksessamme, Saksela kertoo.

Tutkimus on julkaistu Journal of Biological Chemistry -tiedelehdessä.

(MTV3)

...