Simon ja Pyhäjoen valtuutetut tukevat ydinvoimalahanketta

Ruotsinpyhtäällä mielipiteet jakaantuvat tasan. MTV:n kysely kertoo myös, että Ruotsinpyhtään, Simon ja Pyhäjoen kunnanvaltuutetut uskovat kuntalaisten kannattavan ydinvoimalan rakentamista.

Ydinvoimalan rakentamista suunnitteleva Fennovoima ilmoitti eilen tekevänsä voimalan sijaintiselvitykset kolmessa kunnassa: Pyhäjoella, Simossa ja Ruotsinpyhtäällä.

MTV:n uutisten tekemän kyselyn mukaan Simossa ja Pyhäjoella kunnanvaltuutettujen enemmistö kannattaa ydinvoimalan rakentamista. Ruotsinpyhtäällä valtuutettujen äänet jakaantuivat tasan puolesta ja vastaan.

MTV3 selvitti valtuutettujen ydinvoimakannat. Katso Päivi Mäki-Petäjän raportti Ruotsinpyhtäältä (Seitsemän uutiset 24.10.2007)

Ruotsinpyhtäällä ydinvoimalan rakentamista kannattaa on seitsemän ja myös vastustaa yhtä monta valtuutettua. Kuusi ei osaa tai halua sanoa kantaansa.

Simossa ydinvoimalan rakentamista kannattavat lähes kaikki valtuutetut. Myös Pyhäjoella ydinvoimalan kannattajilla on selkeä enemmistö.

- Minulla on Hästholmenin voimalasta hyvät kokemukset ihan nuoruudesta lähtien, on lähes ensimmäinen työpaikka ollut sen rakennustyömaalla, sanoo kunnanvaltuutettu Mirja Pekkola (kesk.).

- Meillä on niin ainutlaatuinen saaristo, että tällaista ei haluaisi tärvellä millään ydinvoimalla, toteaa puolestaan valtuutettu Magnus Lindholm (RKP).

- Saataisi uusia asukkaita, työpaikkoja, uusia toimialoja eli puhtaasti taloudelliset syyt, sanoo kunnanvaltuutettu Ari Hiltula (kesk.).

Kaikissa kolmessa kunnassa kunnanvaltuutetut uskovat, että kuntalaiset kannattavat ydinvoimalan rakentamista.

Ruotsinpyhtäällä 13 valtuutettua uskoo kansalaisten myönteiseen ydinvoimakantaan ja vain yksi epäilee sitä. Simossa 14 valtuutettua arvioi kuntalaisten kannattavan ydinvoimalan rakentamista, vain kaksi uskoo kuntalaisten vastustavan. Pyhäjoella 12 valtuutettua pitää kuntalaisten ydinvoimakantaa myönteisenä ja kaksi kielteisenä.

Fennovoima uskoo ympäristövaikutusten arviointien kolmessa ehdokaskunnassa valmistuvan vuoden 2009 alussa.

Fennovoima päättää voimalatyypin myöhemmin

Fennovoiman viestintäjohtaja Pasi Natri sanoo, että ydinvoimalan rakentaminen on suurimpia hankkeita, joita Suomessa teollisuudessa tehdään.

- Suunnittelemme korkeintaan 18 000 megawatin voimalaa. Haarukka on aika iso tässä vaiheessa, koska teknisiä selvityksiä ei ole saatettu loppuun. Töitä tehdään koko ajan ja voimalatyyppi ratkaistaan myöhemmin.

Natrin mukaan ydinvoima ei ole ainoa ratkaisu Suomen energiaongelmaan, joka pahenee vuosien kuluessa.

- Kaikki työ on tehtävä ensinnäkin energian säästämiseksi ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönottamiseksi. Tämän lisäksi tarvitaan meidän arviomme mukaan aika paljon uutta perusvoimaa, jos haluamme Suomen pyörivän.

Fennovoima kertoo prosessin etenevän siten, että yhtiö tekee ensin ympäristövaikutusten arvioinnin, jonka jälkeen se jättää periaatepäätöshakemuksen valtioneuvostolle.

- Viime kädessä periaatepäätöksestä päättää eduskunta. Myönteisen periaatepäätöksen jälkeen on sitten rakennuslupa kunnan taholta edessä, sanoo viestintäjohtaja Natri.

Fennovoimassa ydinvoimalalupaa odotellaan luottavaisin mielin.

- Me uskomme Fennovoimassa, että Suomen energian saannin turvaaminen ja tuontienergian riippuvuuden vähentäminen sekä ilmastonmuutoksen torjuminen ja uuden kilpailun saaminen sähkömarkkinoille puoltavat kaikki sitä, että Fennovoiman ydinvoimala olisi yhteiskunnan kokonaisedun kannalta myönteistä, Natri uskoo.

(MTV3)

Lisää aiheesta: Kolmen kunnan ydinvoimakysely