Miten ilmoittaa omaisen kuolemasta verkkopalveluun – ja miksi asiaa kannattaa lykätä

Verkkopalvelut suhtautuvat edesmenneiden ihmisten käyttäjätileihin hyvinkin vaihtelevasti.

Yksi tunnetuimpia ratkaisuja on Facebook-profiilin muuttaminen muistosivuksi. Muutoksen jälkeen sivu näkyy yhä vanhoille kavereille, osa henkilökohtaisista tiedoista on poistettu ja seinälle voi jättää muistoviestejä.

Ilmoitus on Facebookille tärkeä jo siksikin, että kuolleeksi varmistettu käyttäjä ei esiinny esimerkiksi kaverisuosituksissa tai mainoksissa.

Muistosivun voi pyytää verkkolomakkeella, joten sen yhteydessä mainittu varoitus rangaistavista väärinkäytöksistä on enemmän kuin tarpeellinen.

Todiste kuolemasta, "kuolinilmoitus tai uutisartikkeli", yksinkertaisesti laitetaan lomakkeen tekstikenttään.

Googlelle ja Twitterille todisteita vain paperilla

Google ilmoittaa tällä hetkellä voimassa olevissa ohjeissaan, että se "saattaa joissain tapauksissa pystyä välittämään Gmail-tilin sisällön menehtyneen käyttäjän valtuutetulle edustajalle".

Samalla yhtiö huomauttaa, että tietosuojasyistä prosessi voi kestää hyvinkin pitkään. Yhteydenottoja otetaan vain tavallisella postilla tai faksilla.

Niin ikään Twitter kertoo, että ilmoitus pitää hoitaa perinteisillä yhteydenpitovälineillä.

Usein kaikki tiedot poistetaan

Omaiselle voi tulla yllätyksenä se, että monet verkkopalvelut yksinkertaisesti poistavat tilin kaikkine sisältöineen saatuaan varmistetun tiedon käyttäjän kuolemasta.

Esimerkiksi Yahoon (mm. kuvanjakopalvelu Flickr) käyttöehdoissa sovitaan, että tiliä tai sen sisältöjä ei voi siirtää käyttäjän kuoltua, vaan ne poistetaan pysyvästi.

Kaikilla palveluilla ei ole asiasta erillistä ohjetta, mutta on tavallista kieltää tilin siirtäminen toiselle käyttäjälle.

Verkkomaailmassa ilmoitus käyttäjän kuolemasta voi tarkoittaa vainajan kokonaisen digitaalisen omaisuuden hävittämistä.

Viestejä, tilapäivityksiä ja kirjanmerkkejä omainen voi pitää vielä vainajan mukana hautaan menevinä asioina. Mutta entä kuvat ja videot, joissa myös lähipiiri esiintyy?

Ei ihme, että asiantuntijat kehottavat ihmisiä varautumaan myös digitaaliseen kuolemaansa. Asian voi hoitaa luotetun omaisensa kanssa, mutta verkkoon on syntynyt myös palveluja, jotka tarjoavat apua käyttäjätietojen säilyttämiseen ja välittämiseen.

Ongelma saa uusia mittasuhteita virtuaalisen rahan merkityksen kasvaessa. Kenellä on oikeus palvelun rahanarvoisiin krediitteihin tai vaikkapa verkkopelissä haalittuun omaisuuteen?

Kuollut tarvitsee verkossakin edunvalvojan. Monilla verkkopalveluilla on ihmisten elämässä sydämellinen rooli, mutta pesänjaossa niiden toiminta voi tuntua julkealta.