Suomessa syntyy vuosittain noin 120 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä. Siitä kolme neljäsosaa päätyy kaatopaikalle. Asukasta kohden laskettuna se tarkoittaa 17 kiloa vaatejätettä vuodessa.

- Pääkaupunkiseudulla kaatopaikalle menee noin yhdeksän miljoonaa kiloa tekstiili- ja vaatejätettä vuodessa. Silloin, kun se menee kaatopaikalle, raaka-aine jää käyttämättä ja hyödyntämättä, sanoo Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) vastaava ympäristöasiantuntija Sari Kemppainen.

Tekstiilijätteestä kierrätykseen saadaan vain viidennes. Suurimpia tekstiilien kerääjiä ovat SPR ja UFF.

UFF:n lajittelukeskukseen päätyvistä vaatteista lumppua on vajaat kymmenen prosenttia.

- Lumppu on ollut haastava kategoria ja siitä on tullut välillä isojakin kuluja. Kehittämällä olemme löytäneet kanavia niin, että nykyään menee plusmiinus nollaan tai joskus siitä jopa saadaan jotain, kertoo UFF:n viestintäpäällikkö Birgit Nevala.

Huonokuntoisten vaatteiden hyödyntäjistä pulaa

Hyväkuntoiset vaatteet ja kankaat on helppo kierrättää ja jopa parittomille kengille löytyy maailmalta uusiokäyttöä. Sen sijaan huonokuntoisille vaatteille on vain vähän kierrätysmahdollisuuksia.

Suomessa ei juuri ole tekstiilijätteitä hyödyntäviä yrityksiä. Villasta ja puuvillasta tehdään teollisuuskankaita ja imeytysmattoja, mutta keinokuiduille ei ole keksitty uusiokäyttöä.

- Aivan varmasti tarvittaisin lisää ideoita ja innovaatioita siihen, että miten se huonompi materiaali saadaan kiertämään, toivoo Birgit Nevala.

- Koko ajan etsitään ratkaisuja, että pystyttäisiinkö jotain uutta liiketoimintaa tekemään tekstiilijätteestä, joka ei muuhun kelpaa. Raaka-aineiden hyödyntäjiä ei vielä juuri ole, valittelee HSY:n Sari Kemppainen.

Perjantaipuserot kuormittavat kierrätystä

Vaatejätteiden määrä on kasvanut 2000-luvulla. Tämä kertoo siitä, että kertakäyttökulttuuri on levinnyt myös vaatteisiin.

- Entistä enemmän kertakäyttöistä ostetaan. Siitä pitäisi pyrkiä pois kestävämpään kulutukseen. Parasta tietysti olisi, jos kuluttajat valitsisivat kestäviä ja ajattomia vaatteita, joita voisi muodistaa tarvittaessa, neuvoo Kemppainen.

- Kyllä meille tulee myös paljon hyväkuntoisia vaatteita. Osa on edelleen paketissa tai saattaa olla kaupan laput jäljellä. Heräteostoksia siis tehdään, kertoo Birgit Nevala.

Vuodesta 2016 alkaen vaatejätettä ei saa enää toimittaa kaatopaikalle. Pääkaupunkiseudulla ongelma aiotaan ratkaista sillä, että kierrätyskelvoton tekstiilijäte poltetaan uudessa jätevoimalassa.

Päivi Mäki-Petäjäpaivi.maki-petaja(at)mtv3.fi