Hyvä hapenottokyky vaikuttaa myönteisesti oppimiseen. Jyväskylän yliopistossa asiaa on tutkittu rottakokeilla. Aiemmat tutkimukset viittaavat samaan myös ihmisillä.

Tutkimuksessa käytettiin Michiganin yliopistossa kehitettyjä rottakantoja, joiden urheilijanominaisuuksia on jalostettu 23 sukupolven ajan. Tuloksena on sekä synnynnäisiä huippujuoksijoita että keskimääräistä heikompia juoksijoita.

Joustavaa oppimista vaativassa tehtävässä pärjäsivät huomattavasti paremmin ne rotat, joilla oli synnynnäisesti hyvä hapenottokyky. Rottia ei treenattu ennen oppimiskoetta. Tutkijaryhmän mukaan tämä viittaa siihen, että juuri hapenottokyky, ei liikkuminen sinänsä, edistää joustavaa oppimista.

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että ikääntyvät ihmiset, jotka harrastavat liikuntaa, sairastuvat harvemmin vanhuusiän muistisairauksiin kuin ne, jotka eivät harrasta liikuntaa.

(MTV3 - STT)