Armeija kertoi tänään lakkauttavansa kuusi varuskuntaa tai joukkoyksikköä. Lakkautuslistalla ovat ensi vuoden loppuun mennessä Pohjois-Karjalan prikaatin Kontiolahdella, Kotkan rannikkopataljoonan ja Ilmavoimien teknillisen koulun Jämsässä.

Vuoden 2014 loppuun mennessä aiotaan lakkauttaa Pioneerirykmentti Keuruulla, Hämeen rykmentti Lahdessa ja Lentosotakoulu Kauhavalla.

Lakkauttamisten kunniaksi kerromme, mitä nyt menetetään.

Hämeen rykmentti: Rykmentin historia juontaa juurensa Kustaa II Aadolfin vuonna 1626 perustamaan kolmikymmenvuotisen sodan aikaiseen ratsuväkirykmenttiin. Kyseessä on Suomen toiseksi vanhin rykmentti.

Nykyinen Hämeen rykmentti on toiminut Lahdessa Hennalan varuskunnassa vuodesta 1986 alkaen. Siihen ovat kuuluneet Huoltokoulu, Hämeen Ratsujääkäripataljoona, Sotilasmusiikkikoulu, Urheilukoulu ja Huoltokeskus.

Keuruun pioneerirykmentti

Keuruun pioneerirykmentti: Rykmentin historia pohjautuu vuoteen 1919, jolloin annettiin käsky Pioneeripataljoona 1 -nimen käytöstä. Nykyinen pioneerirykmentti perustettiin vuonna 2004, ja se on toiminut pioneeri- ja suojelualojen koulutus- ja kehittämiskeskuksena. Rauhanajan kokoonpanoon ovat kuuluneet Pioneeri- ja Suojelukoulu, Keski-Suomen pioneeripataljoona ja Huoltokeskus.

Rykmentin koulutuspaikoista uusin on vuonna 1991 rakennettu moderni koulutushalli, jossa pioneeri- ja suojelutaistelijoille annetaan alansa kalustokoulutusta.

Pohjois-Karjalan prikaati

Pohjois-Karjalan prikaati: Prikaati on noin 700 varusmiehen joukko-osasto, joka sijaitsee 19 kilometrin päässä Joensuusta. Prikaati kouluttaa etenkin joukkoja, jotka ovat erikoistuneet toimimaan Itä-Suomen tiettömissä olosuhteissa. Prikaatiin kuuluu myös Karjalan Sotilassoittokunta.

Prikaatin rauhanajan kokoonpanoon kuuluvat Karjalan Jääkäripataljoona ja Aliupseerikoulu.

Kotkan Rannikkopataljoona

Kotkan Rannikkopataljoona: Vuonna 2007 perustetun pataljoonan päätehtävänä on ollut meritiedustelijoiden kouluttaminen. Se on yksi Suomenlahden Meripuolustusalueen joukkoyksiköistä, ja se perustettiin alun perin vuonna 2006 lakkautetun Kotkan Rannikkopatteriston tilalle. Pataljoonaan yhdistettiin sen syntyvaiheessa myös Kotkan ja Haminan alueen merivoimatoiminnot.

Ilmavoimien Teknillinen Koulu: Yksikkö on antanut lentoteknillistä koulutusta varusmiehille ja ilmavoimien henkilökunnalle, ja se on sijainnut Jämsässä sotilaslentokentän läheisuudessä. Joukko-osaston palveluksessa on ollut noin 120 henkilöä, ja vuosittain siellä on suorittanut asevelvollisuutensa noin 400 varusmiestä.

Ilmavoimien teknillisessä koulussa on annettu erikoiskoulutusta, joka tunnetaan nimellä Lentoteknillinen aliupseerikurssi. Sen on suorittanut yli puolet yksikön varusmiehistä.

Kauhavan lentosotakoulu

Kauhavan lentosotakoulu: Lentosotakoulu on ollut Ilmavoimien komentajan alaisuudessa toimiva koulu, jonka päätehtävänä on ollut jatkolentokoulutuksen antaminen puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen sotilaslentäjille.

Ammattisotilaslentäjien koulutus aloitettiin itsenäisyyden alussa Helsingin Santahaminassa, mutta lentokoulutus siirtyi Kauhavalle vuonna 1929.

(MTV3)