Väestön ikääntyminen ja muuttaminen kasvukeskuksiin vaikeuttavat ratkaisevalla tavalla jo nyt kuntien mahdollisuuksia hoitaa peruspalvelut. Vähintään kolmannes kunnista tulee vuonna 2020 olemaan suurissa taloudellisissa vaikeuksissa, ja lähes sadan nykyisen kunnan tuloveroprosentti olisi jo yli 23:n. Kuntien väliset kasvavat erot heikentävät lojaaliutta ja valtionosuusjärjestelmä joutuu vaikeuksiin.

Kuntauudistustyöryhmä perustelee muutoksen tarpeita näillä perusteilla.

Erityisesti yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa, työikäinen väestö vähenee sekä kuntien henkilöstö eläköityy rajulla vauhdilla, ja samaan aikaan kunnilla on vaikeuksia saada riittävästi ihmisiä töihin.

Ongelmia on erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Alueellisesti eläkepoistuma ja väestörakenne vaikeuttavat palvelujen järjestämistä erityisesti Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa. Kuitenkin sosiaali- ja terveyspalvelujen tulisi olla laadukkaita ja saatavilla yhdenvertaistaisesti koko maassa.

Kasvukeskuksissa tarvitaan kouluja

Samaan aikaan kasvukeskuksissa tarvitaan investointeja ja uusia resursseja varhaiskasvatukseen ja perusasteen palveluihin. Suuressa osassa maakuntia perusopetusikäisten määrä supistuu, ja haja-asutusalueilla lasten ja nuorten opintien turvaaminen korostuu, kun kouluverkko supistuu.

Aikuiskoulutuksen tarve kasvaa rakennemuutoksien vuoksi ja työelämän muutosten edellyttäessä jatkuvaa uudelleenkoulutusta.

Veroäyri menisi yli 23:n

Noin puolet arvioidusta julkisten menojen kasvupaineesta kohdistuu kuntiin. Kestävyysvaje edellyttää talouskasvua ja talouden kestävyyttä vahvistavia rakenteellisia uudistuksia.

Joidenkin kuntien taloudellinen tila on jo nyt heikentynyt ja kuntien kyky huolehtia palvelujen järjestämisestä on vaarantunut. Näillä kunnilla on vaikeuksia selvitä peruspalvelujen järjestämisestä tulevaisuudessa.

Väestöllisen huoltosuhteen heikkeneminen jatkuu edelleen aina 2030-luvun alkuun saakka. Näin ollen on hyvin todennäköistä, että talouden haasteet tulevat lisääntymään kuin vähentymään vuoden 2024 jälkeen. Ainakin kolmannes kunnista tulee olemaan suurissa taloudellisissa vaikeuksissa jo vuonna 2020. Lähes sadalla kunnalla tuloveroprosentti olisi vuonna 2020 jo yli 23:n.

Näiden laskelmien mukaan kuntien on sopeutettava omaa toimintaansa aikaisempaa arvioitua enemmän. Lisäksi kuntien eriytymisvauhti kiihtyy ja kuntien taloudelliset erot kasvavat nykyisestä tasosta.

On todennäköistä, että sen myötä kuntien keskinäinen lojaalisuus tulee heikkenemään. Tällöin kuntien vaatimukset myös valtionosuusjärjestelmää kohtaan tulevat vahvistumaan – ei vähiten siksi, että myös suurilla kasvavilla kunnilla on todellinen uhka ajautua taloudellisiin vaikeuksiin.

Kirjastot hyötyisivät suuruudesta

Suuremmat kunnat pystyvät nykyistä paremmin järjestämään monipuoliset kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut.

Myös nykyistä suuremmat kunnat turvaisivat paremmin myös muiden kunnallisten palveluiden, kuten teknisten ja ympäristöpalveluiden tehtäväkokonaisuuksien hoitamisen. Suuremmilla kunnilla olisi esimerkiksi paremmat henkilöstövoimavarat.

Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok) on haastateltavana illan Kymmenen Uutisissa