MTV3 Uutisten vaalistudiossa olevat asiantuntijat pohtivat, mistä johtuu suomalaisten vaisuhkoksi jäänyt äänestysinto.

Toisen kierroksen kotimaan äänestysprosentti on 69,0 eli alempi kuin vaalin ensimmäisellä kierroksella, jolloin se oli 72,8. Kuusi vuotta sitten toisen kierroksen äänestysprosentti oli 77,2.

– Jatkossa on hyvä muistaa, että Helsinki ei ole ainoa paikka, jossa vaalit voitetaan. Vaikka Haavisto kiersi ahkerasti ympäri maata, kyllähän peruskannatus on Helsingistä, sanoo MTV3:n vaaliasiantuntija Kimmo Grönlund.

– Suomalaiset eivät toisesta kierroksesta suorastaan innostuneet: Syy voi olla se, että kansan mielestä presidentti ei voi osallistua ulkopolitiikan johtamiseen itsenäisesti. Toisaalta ehdokkaat olivat sellaisia, joita koko Suomi ei omakseen kokenut.

Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma näkee asian juuri näin - osassa Suomea kumpikaan ehdokas ei tullut riittävän läheiseksi.

– Oletan, että osassa maaseutua koko tilanne koettiin vieraaksi, lisäksi perussuomalaisissa ja demareissa on sellaisia, jotka eivät samaistuneet kumpaankaan.

Ehdokkaiden vaalikeskusteluita on leimannut herrasmiesmäisyys, joka on miellyttänyt osaa kansasta - mutta osa koki, että vaalitaisto jäi valjuksi.

– Tähän ei tullut todellista taistelun tuntua, vaan näytti välillä siltä, että kakkossija oli Haavistolle riittävä, kun hän ei lähtenyt haastamaan Niinistöä.

(MTV3)