Ruotsalaiset uskovat sekä Sauli Niiniston että Pekka Haaviston turvaavan hyvät suhteet naapurimaiden kesken, kertoo MTV3:n Tukholman kirjeenvaihtaja Kari Lumikero. Ainoa ero, jonka ruotsalaiset ehdokkaiden välillä näkevät, on Niinistön Haavistoa myönteisempi suhtautuminen puolustusliitto Natoon.

– Eräs kysymys, joka on kiinnostava on se, liikahtaako Suomen suhtautuminen Natoon, jos Niinistö presidentiksi valitaan. Mehän tiedämme, että Suomen ja Ruotsin suhteet ovat Nato-kysymyksessä hyvin toisiinsa sidottuja, Lumikero sanoo.

Kun Lumikero muutama viikko sitten jututti ruotsalaista puolustuspolitiikkaan perehtynyttä journalistia, väänsi kollega vitsin Suomen ja Ruotsin Nato-suhtautumisesta: Jos Ruotsi jostakin syystä päättäisi hakea Nato-jäsenyyttä, ei hakemus ehtisi Brysseliin, ennen kuin Suomenkin hakemus olisi siellä jo perillä.

Ruotsissa on oltu helpottuneita siitä, että Timo Soini ei yltänyt presidentinvaaleissa toiselle kierrokselle. Dagens Nyheterissä on kirjoitettu muun muassa, että Suomen ensimmäisen kierroksen vaalitulos todistaa, että "politiikan suunta on muutettavissa ja että tuhoisien poliittisten puolueiden kasvun ei tarvitse olla luonnonlaki".

Kaiken kaikkiaan Ruotsin media on Lumikeron mukaan vähemmän kiinnostunut Suomen politiikasta kuin Suomi on Ruotsin politiikasta. Niinpä vaalianalyysit ovat jääneet vähiin.

Suomen keskustan ja sosiaalidemokraattien heikkoa menestystä on selitetty Ruotsissa puolueiden antamilla ristiriitaisilla viesteillä. Demareiden puheenjohtaja Jutta Urpilainen kun on ruotsalaisten silmissä yhtä EU-kriittinen kuin Timo Soini, mutta presidenttiehdokas Paavo Lipponen puolusti EU:ta vaalikampanjassaan.

Samaa jakolinjaa ruotsalaiset ovat ihmetelleet keskustan kohdalla: Paavo Väyrynen oli ehdokkaana huomattavasti EU-kriittisempi kuin keskustan nykyjohto.

(MTV3)