MTV3:n Uutisten netin vaalitoimitus esittelee virkaansa 1. maaliskuuta astuvan Suomen tasavallan 12. presidentin.

Valtakunnan politiikkaan Sauli Väinämö Niinistö ilmestyi 24 vuotta sitten, kun liki nelikymppinen juristi ja Turun hovioikeuden viskaali valittiin ensimmäistä kertaa kokoomuksen kansanedustajaksi Arkadianmäelle.

Salon kaupungin kunnallispolitiikassa Niinistö oli tätä ennen ehtinyt vaikuttaa kymmenisen vuotta, sillä eduskunnan portaita hän pääsi kapuamaan vasta kolmannella yrittämällä.

Käkkäräpää Salosta

Niinistön alkumetrit kansanedustajalaitoksessa eivät viitanneet siihen, että hänestä olisi kasvamassa poliittiselle taivaalle minkäänlaista tähteä – saati kiintotähteä. Muun muassa puoluekaveri Ilkka Kanerva epäili tulokasta vahvasti ja arveli, että "salolainen käkkäräpää" jättäisi valtiopäivät suorilta jaloin yhden kauden jälkeen.

Niinistö ei kuitenkaan suostunut juuttumaan eduskunnan seinäpaperiin. Profiiliaan hän nosti kokoomuksen ryhmässä erityisesti Holkerin hallituksen suuren verouudistuksen yhteydessä. Vaikka Niinistöä ei ole pidetty miehenä, joka haalisi ympärilleen hovia, ystävien tukea ja oikeista naruista vetäjiä hänkin on tarvinnut uransa vauhdittajiksi.

Apua nosteelle löytyi lopulta läheltä, kun toinen kokoomuslainen juristi, Kari Häkämies lyöttäytyi yksiin Niinistön kanssa. Myös silloisista kansanedustajatovereista Anssi Rauramosta ja Heikki A. Ollilasta tuli jo ensimmäisellä eduskuntakaudella (1987–1991) Niinistön tiimin luottopelaajia.

Rautanäppi ja penninvenyttäjä

Toisella kaudella (1991–1995) tie eduskunnassa kulki ensin perustuslakivaliokunnan puheenjohtajaksi, kun Ben Zyskowiczin menetti paikan Niinistölle kokoomuksen sisäisessä pelissä.

Vuotta myöhemmin, 1994, Niinistö valittiin kriisiytyneen ja kannatuksensa pohjamudissa rämpineen kokoomuksen puheenjohtajaksi. Seitsemän puheenjohtajavuotensa aikana hän osoittautui varsinaiseksi rautanäpiksi. Niinistö onkin myöhemmin myöntänyt, kuinka häntä ärsytti muun muassa, että "vikistiin takanapäin, mutta ei uskallettu sanoa mitään vastaan". Toisaalta hän veti puolueensa nosteeseen.

Yhtä lailla tiukat otteet olivat käytössä ministerin pesteissä. Vuonna 1995 Niinistö aloitti Lipposen ensimmäisen hallituksen oikeusministerinä. Seuraavana vuonna hän siirtyi Pohjolaan pääjohtajaksi lähteneen Iiro Viinasen tilalle valtiovarainministeriksi. Suomea 1990-luvulla rajusti kurittaneen lamaa seuranneet säästöt ja leikkaukset Niinistö ajoi budjettineuvotteluihin osallistuneiden mukaan läpi "kylmän viileästi aurinkolasit päässä".

Samaan tapaan hän ryhtyi suitsimaan kuluja eduskunnan puhemiehenä vuosina 2007–2011. Lopulta Niinistö pillastutti säästölinjallaan sekä kansaedustajat että eduskunnan virkamiehet. Puhemiesvaalissa vuonna 2010 häntä äänesti jatkoon vain 89 edustajaa, kun tyhjiä ääniä jätettiin mielenosoituksellisen runsaasti. Niinistö puolestaan totesi MTV3:n Uutiselle, että "hänessä itsessäänkin voi olla vikaa, mikä on johtanut joidenkin kansanedustajien epäluottamukseen". Tapaansa toimia puhemiehen pestissä jatkanut Niinistö ei kuitenkaan luvannut muuttaa.

Vaimon kuolema ja tsunami "vyöryivät yli"

Puheenjohtaja Sauli Niinistö oli juuri lopettanut linjapuheensa kokoomuksen puoluekokouksessa Järvenpäässä tammikuussa 1995, kun hänelle kerrottiin puolison Marja-Leena Niinistön menehtyneen liukkaalla tiellä auto-onnettomuudessa. Avioliittoa ehti kestää yli 20 vuotta.

Myöhemmin puolivallaton leskimies – kuten Niinistö itsensä nimesi – liitettiin julkisuudessa kahteen nuoreen naiseen. 1990-luvulla Niinistö seurusteli vuoden päivät toimittaja Leena Pasasen kanssa. Eduskuntaan keskustan edustajana nousseen Tanja Karpelan kanssa suhde kesti neljä vuotta ja kihlaus kahdeksan kuukautta. Niinistö ja Karpela purkivat kihlauksensa kesällä 2004. Suhteen aikana Niinistö ehti työskennellä Euroopan investointipankin varapääjohtajana Luxemburgissa (2003–2007).

Vuonna 2004 Niinistö kohtasi tapaninpäivänä poikiensa Nuutin ja Matiaksen kanssa elämänsä toisen suuren tragedian: he jäivät Thaimaan Khao Lakiin iskeneen tsunami-aallon alle. Niinistö roikkui poikansa kanssa pari tuntia sähkötolpassa hyökyaallon tuomien vesimassojen myllertäessä ympärillä. Myöhemmin häntä arvosteltiin kiirehtimisestä Suomeen ensimmäisten pelastuneiden joukossa. Niinistö kuittasi sanomiset kertomalla, ettei "siinä kaaoksessa kyselty aseman perään ja että myös hän auttoi niin paljon kuin pystyi".

Taitavasti pari vuotta salassa pidetty rakkaussuhde pompahti julkisuuteen, kun Niinistö ja kokoomuksen määräaikainen viestintäpäällikkö Jenni Haukio yllättivät median avioitumalla vuonna 2009 Reposaaren kirkossa Porissa.

Tie presidentiksi

Vuonna 2000 Niinistö kieltäytyi presidenttiehdokkuudesta vedoten perhesyihin ja yksihuoltajuuteen. Kuusi vuotta myöhemmin hän lähti mukaan kilpaan ja hävisi Sdp:n Tarja Haloselle. Tuolloin Niinistö sai toisella kierroksella 48,2 prosenttia äänistä.

Euroopan investointipankista Suomeen rantautunut puolivallaton leskimies palasi vuonna 2007 eduskuntaan kaikkien aikojen äänivyöryn voimin. Suosio vain kasvoi, kun hän ilmoitti lahjoittavansa kansanedustajan palkkionsa hyväntekeväisyyteen.

Vuoden 2011 eduskuntavaaleista Niinistö jättäytyi pois. Pitkän, puolueelleen jopa tuskallisen odotuttamisen jälkeen hän ilmoitti 28. kesäkuuta asettuvansa ehdolle vuoden 2012 presidentinvaaleissa.

Eläinten ystäviä kiinnostaa varmasti, että vallan nyt vaihtuessa Mäntyniemessä vaihtuvat myös sohvanvaltaajat presidentin virka-asunossa, kun edeltävän presidentin Tarja Halosen kissojen tilalle astuu valtakunnan virallinen haukkuja, bostoninterrieri Lennu.

Katso tunnelmia vaali-illan päätteeksi: (Huomenta Suomi 6.2.2012)

Jaana Pohjajaana.pohja(at)mtv3.fi