MTV3 - Saija Räsänen

Kuudesluokkalaisen lapsen imppaaminen ei vielä ole merkki siitä, että imppaaminen olisi nostanut suosiotaan lasten ja nuorten keskuudessa. Näin sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Salme Ahlström.

Imppaamista esiintyy Ahlströmin mukaan silloin tällöin paikallisina epidemioina, mutta valtakunnallisella tasolla se ei ole trendikästä.

Sen sijaan nuorten kannabiksen käyttö on ollut kasvussa vuodesta 2007 alkaen. Tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan kannabista oli kokeillut ammatillisten oppilaitosten pojista peräti 19 prosenttia ja tytöistä 17 prosenttia viime vuonna. Lukiossa sen käyttö on hieman vähäisempää: pojista sitä oli kokeillut 11 prosenttia ja tytöistä 9 prosenttia.

Osa aloittaa kannabiskokeilut jo peruskoulussa. Peruskoulua käyvistä pojista kannabista kokeili viime vuonna seitsemän ja tytöistä viisi prosenttia.

Tyttöjen humalajuominen lisääntynyt

Suosituin nuorten päihde on kuitenkin yhä alkoholi. Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri Mirjam Kalland on huolissaan etenkin tyttöjen humalajuomisen lisääntymisestä. 18-vuotiaista tytöistä 32 prosenttia ilmoitti juovansa itsensä todella humalaan vähintään kerran kuussa vuonna 2011, kun luku vuonna 1981 oli vain seitsemän prosenttia.

Pojat juovat tyttöjä enemmän, vaikka erot ovat supistuneet: viime vuonna itsensä joi kunnon humalaan vähintään kerran kuussa 37 prosenttia pojista, kun määrä oli vuonna 1981 vain 22 prosenttia.

– Selviämisasemalla näkyy se, että käytetyt alkoholimäärät ovat lisääntyneet, samoin tupakoivien määrä on kasvanut. Myös nuuskaa käytetään, kertoo ylihoitaja Tuula Cornu Turun selviämisasemalta.

Jotain myönteistäkin nuorten päihdetrendeissä on huomattavissa. 14- ja 16-vuotiaiden joukossa raittiiden osuus on noussut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kallandin mukaan tämän voi tulkita johtuvan siitä, että vanhemmat ostavat entistä vähemmän päihteitä lapsilleen ja valvovat silmät kaupan kassoilla toimivat paremmin kuin ennen.

Lapsuuden ja nuoruuden rajalla taiteilevat lapset ja nuoret ovat myös raittiimpia kuin aikaisemmin. Tilanne oli pahimmillaan 2000-luvun alussa, mutta viime vuonna 90 prosenttia 12-vuotiasta ilmoitti olevansa raittiita. Esimerkiksi Turun selviämisasemalla kävi viime vuonna kaksi 12-vuotiasta ja kolme 13-vuotiasta lasta.

Alkoholia kuuluu juoda, mutta ei liikaa

Kallandin mielestä Suomi kaipaa asennemuutosta päihteisiin suhtautumisessa.

– Jos Suomessa yhtään yrittää puhua varsinkin alkoholin juomista vastaan, saa nokilleen. Se on täällä pyhä lehmä, Kalland sanoo.

Päihteiden käyttöön suhtaudutaan hyvin suvaitsevaisesti, mutta kun joku lipsahtaa ongelmakäytön puolelle, kohdellaan häntä Kallandin mielestä jyrkästi ja paheksuen. Järkevämpää kuin tuomitseminen olisi Kallandin mukaan tukea kohtuukäyttöä ja antaa enemmän armoa niille, joille alkoholista on jo muodostunut ongelma.

Lue myös:

Päihteiden käyttö voi alkaa jo alle 10-vuotiaana