Neljällä viidestä nuorisorikollisesta on oppimisvaikeuksia, kertoo Kriminaalihuollon tukisäätiö.

Kriminaalihuollon tukisäätiö Krits tutki 180:n alle 30-vuotiaan rikostaustaisen nuoren oppimisvalmiuksia. 70 prosentilla tutkituista oli vaikeuksia lukemisessa, kirjoittamisessa tai molemmissa. Tarkkaavuusvaikeuksien piirteitä oli neljällä viidestä.

Koko väestöstä 20–25 prosentilla on vastaavia ongelmia. Arvioiden mukaan noin puolella vangeista on ADHD-piirteitä eli merkkejä tarkkaavaisuusvaikeuksista.

Tutkituista nuorisorikollisista runsas kymmenen prosenttia oli jättänyt peruskoulun kesken. Vastaava osuus koko 16-vuotiaiden ikäluokasta on prosentti.

Selvitystä tehneen Kritsin oppimisvalmennuskoordinaattorin Mirva Gullmanin mukaan jo pelkkä oppimisvaikeuksien tunnistaminen on rikostaustaiselle nuorelle merkityksellistä ja itsetuntoa kohottavaa.

– Nuoret tajuavat, että heidän koulussa ja mahdollisissa myöhemmissä opinnoissa kokemansa vaikeudet eivät olekaan johtuneet tyhmyydestä ja laiskuudesta vaan neurologisista häiriöistä, Gullman sanoo.

Gullmanin mukaan rikostaustaisille nuorille, joilla on oppimisvaikeuksia, pitäisi tarjota nykyistä enemmän kuntoutusta ja apua. Oppimisvalmiudet tulisi kartoittaa jo rangaistusvaiheessa.

– Koulutus ja sitä kautta työllistyminen ovat tehokkaita keinoja saada nuori kiinnittymään yhteiskuntaan ja luopumaan rikollisesta toiminnasta.

(MTV3)