Yllyttääkö Maamme-laulu vihapuheeseen?

Lippulaulu on tapana laulaa lipunnoston yhteydessä. Itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta 2006 partiolippukunnat Katajaiset ja Rastipartio nostivat Suomen lipun salkoon Tähtitorninmäellä (kuva Lehtikuva).

MTV3 - Antti Sahlström

Maamme-laulu on muiden kansallisten laulujen joukossa joutunut rajun kritiikin kohteeksi Turun Yliopiston dosentin Taru Leppäsen mielipidekirjoituksessa. Helsingin Sanomien mielipidepalstalla tiistaina julkaistussa kirjoituksessa Leppänen nostaa esille laulujen väkivaltaisuuden, maskuliinisuuden ja kansallismielisyyden. Leppänen yhdistää argumenttinsa keskusteluun kouluissa käytävästä vihapuheesta.

Maamme-laulussa Suomi on "maa kallis isien", Lippulaulussa taas lauletaan: "Isät, veljet verellään, vihki sinut viiriksi vapaan maan. Ilomiellä sun jäljessäs käymme tein isäin astumaan." Keski-Pohjanmaan maakuntalaulussa lauletaan: "Ja urheasti kestäneet, on miehet taiston tulta, maan eestä henkens' antaneet ja peittänyt tää multa."

Suomalaisuuden liiton varapuheenjohtaja Pekka Sinisalon mukaan vihapuheen tunnusmerkit eivät täyty kansallisissa lauluissamme.

– Jos katsotaan mitä Euroopan neuvoston ministerikomentaja on tästä vihapuheesta määritellyt, niin Maamme-laulut ja muut eivät millään sovi tähän kategoriaan. Niissä kun ei yllytetä rotuvihaan, muukalaisvihaan, antisemitismiin tai muunkaan kaltaiseen vihaan - ei edes suvaitsemattomuuteen.

"Kaukaa haettua julkisuuden tavoittelua"

Leppäsen mielestä laulut eivät edistä peruskoulun opetussuunnitelman toteutumista. Opetussuunnitelmassa mainitaan, että perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen.

Sinisalo kokee peruskoulujen opetussuunnitelman esille nostamisen tässä yhteydessä kaukaa haetuksi julkisuuden tavoitteluksi.

– Mielestäni on outo heitto, että musiikin tunneilla pitäisi nostaa näitä asioita esille. Kyllä niitä käydään läpi yläasteen yhteiskuntaopissa ja muissa aineissa, esimerkiksi äidinkielessä, hyvin tarkkaan. En oikein ymmärrä, miten näitä asioita oikein voisi nostaa musiikin tunneilla esille.

Sinisalo korostaa, että eri maakuntalaulut ovat ihmisille rakkaita ja valittelee, että niiden laulaminen on nykyaikana vähentynyt.

– Minä näkisin, että maakuntien ihmisillä on ihan oikeus tuntea ylpeyttä omia maakuntia kohtaan.

Kansallislaulut oman aikakautensa peilejä

Sinisalo muistuttaa, että kansalliset laulut ovat oman aikakautensa peilejä. Korvat olisi hyvä kohdistaa myös muiden maihin vastaaviin lauluihin.

– Esimerkiksi Ranskan kansallislaulu Marseljeesi on hyvin verinen laulu. Siinähän nostetaan verinen lippu ja leikataan poikien ja kumppaneiden kurkut. Maamme-lauluhan on itse asiassa verrattuna muiden maiden kansallislauluihin verrattuna hyvin rauhaa rakastava laulu.

Sinisalon mukaan ei ole tarvetta jatkossakaan karttaa Maamme-laulun laulamista vihapuhesyytöksien pelossa.

– En ymmärrä, miten siitä vihapuhetta voi löytää.