Kelan tutkija toivoo täsmällisyyttä perusturva-puheisiin

Julkaistu 16.08.2011 17:21 (päivitetty 17:35)

Sdp:n Johanna Ojala-Niemelä (vas.), Jouni Backman ja Sirpa Paatero puolueen eduskunta- ja ministeriryhmän kokouksessa Rovaniemellä tänään 16. elokuuta 2011. Kuva: Lehtikuva

MTV3 – Iida Ylinen

Sdp tiedotti tänään, että puolue haluaa kiirehtiä perusturvan korottamista ensi vuoden budjetissa. Hallitusohjelmassa on sovittu, että perusturvaa nostetaan 100 eurolla.

Sdp ei kuitenkaan eritellyt tarkemmin, kenen perusturvaa korotus koskisi.

Kelan tutkijan Olli Kankaan mukaan poliitikot viljelevät epäselviä puheita perusturvasta sekä tietoisesti että vahingossa. Kyse on poliittisesta retoriikasta.

– Sanalla perusturva on hyvä sointi suomalaisessa sielunmaisemassa. Kaikki mikä on perusturvaa, on hyvää. Kun puhutaan perusturvasta ottamatta kantaa siihen, mitä sillä itse asiassa tarkoitetaan, saadaan poliittista good williä.

Kankaan mukaan voi myös yksinkertaisesti olla niin, että poliitikot eivät tiedä mistä puhuvat.

100 euron korotus perusturvaan — eläkeläisille, opiskelijoille, sairaille, pienten lasten vanhemmille vaiko työttömille?

Kankaan mukaan perusturvan ympärillä käytävässä keskustelussa pitäisi määritellä huomattavasti nykyistä tarkemmin ollaanko korotus kohdentamassa esimerkiksi työmarkkinatukeen, asumistukeen vaiko kenties opintotukeen.

Tarkkana pitäisi olla myös sen kanssa, tavoitellaanko 100 euron lisäystä alkuperäiseen tilanteeseen vai 100 euron lisäystä ihmisen käteen lopulta jäävään summaan.

Kankaan mielestä on hyvä, että asiasta puhutaan, mutta ongelmana ovat nimenomaan epäselvät puheet.

– Jos esimerkiksi työmarkkinatukea nostetaan sadalla eurolla, on sitä saavan henkilön etu plus-miinus nolla, koska se korotus on sitten muista tuista pois, Kangas sanoo.

– Tässä suhteessa poliitikot voisivat tarkemmin määritellä, mitä lohkoa tarkoittavat puhuessaan perusturvasta.