Tutkija: Viranomaisten salailun takana tiedonpuute ja pelko

19.12.2010 15:19

Viranhaltijoita tulisi kouluttaa lisää yli kymmenen vuotta vanhan julkisuuslain periaatteista. Tutkijoiden mukaan monet viranomaiset rikkovat julkisuuslakia tietämättään. He esimerkiksi jättävät vastaamatta kansalaisten kyselyihin tai vastaavat niihin puutteellisesti.

- Selvästikin siinä (koulutuksessa) on selvä aukkopaikka. Monesti henkilöstö, joka ottaa ensivaiheessa kyselyitä vastaan, ei tunnista sitä lainsäädäntöä eli velvoitetta palveluun, joka heillä lain mukaan on, sanoo hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää Helsingin yliopistosta.

Samaa mieltä on erikoistutkija Heikki Kuutti Jyväskylän yliopistosta.

Tietopyyntöä ei tarvitse perustella
- Jokaisella kansalaisella on oikeus saada tietoa viranomaisten julkisista asiakirjoista. Asiakirja on julkinen, jos laissa ei erikseen ole toisin säädetty.
- Viranomaisilla tarkoitetaan muun muassa valtion virastoja ja laitoksia, kuntien viranomaisia, tuomioistuimia ja valtion liikelaitoksia sekä eduskunnan virastoja.
- Kun tietoa pyytää, henkilöllisyyttään ei tarvitse kertoa eikä sitä, mihin tiedon tarvitsee.
- Jos tietoa ei anneta, pyytäjälle on ilmoitettava siihen syy. Lisäksi pyytäjälle pitää kertoa, että asia voidaan viedä vielä toisen viranomaisen ratkaistavaksi.
- Asiakirjasta ei tarvitse maksaa, jos tietoa annetaan suullisesti, sen käy viranomaisen luona lukemassa tai jäljentämässä tai sähköisesti talletetut tiedot saa itselleen sähköpostilla.
Lähde: Julkisuuslaki

- Tiedonpuute, kiire ja pelko ovat kolme avoimuuden ongelmaa. Viranomaiset eivät tunne julkisuuslain periaatetta, he vetoavat usein kiireeseen ja pelkäävät luovuttaa tietoja.

Helsingin Sanomat julkaisi tänään valtio-opin professorin Matti Wibergin opiskelijaryhmän kanssa tekemän avoimuuskokeen, joka tehtiin reilulle 200 viranomaiselle. Koe paljasti, että vain murto-osa viranomaisista noudatti lakia.

Virkamies pelaa varman päälle

Wibergin avoimuuskokeessa paljastui, että valtaosa viranomaisista suhtautui tietoja pyytävään välinpitämättömästi, epäluuloisesti tai vihamielisesti. Samoja tuloksia on saatu Kuutin vetämässä tutkimusprojektissa, jossa viranomaisille lähetettiin yli sata erilaista tietopyyntöä viime ja tänä syksynä.

- Julkisuustesti muuttui käytännössä käyttäytymistestiksi. Monet viranomaiset ihmettelivät, mitä te epäilette meistä, onko tässä jokin ongelma, kun haluatte näitä tietoja, kertoo Kuutti.

Viranomaiset eivät myöskään aina perustelleet ratkaisuaan, kun he kieltäytyivät luovuttamasta pyydettyjä aineistoja.

- Viranomaisen tulisi antaa tällaisessa tilanteessa päätöksestään virallinen, kirjallinen ratkaisu, jota voitaisiin sitten käyttää valituksen aineistona hallinto-oikeudessa. Viranomaisten antamia vastauksia tulisi riitauttaa nykyistä enemmän, sanoo Kuutti.

Hallinto-oikeudessa viranomaisen voidaan katsoa syyllistyneen virheelliseen lain tulkintaan. Kuutti harmittelee, ettei viranomainen saa kuitenkaan sanktiota asiasta. Siksi moni virkamies pelaa varman päälle eikä anna tietoja tai pelaa aikaa tietoja pantatessaan.

Kuutin tutkimusryhmän tulokset julkaistaan kirjana ensi vuoden alussa.

(MTV3 - STT)

Valtion viranomaiset salailevat julkisia tietoja

Kommentit