Lääketeollisuus houkuttelee tutkijoita tautitehtailuun

MTV3 - Tuula Malin

Lääketeollisuus värvää tutkijoita kehittelemään uusia sairauksia lääkemyynnin maksimoimiseksi, kertoo MTV:n 45 minuuttia -ohjelmassa nimettömänä esiintyvä suomalainen lääketieteen tutkija.

Lääketeollisuus tarjoaa rekrytoimilleen lääketieteilijöille paitsi kymmenientuhansien eurojen palkkioita myös meriittejä akateemisella uralla. Vastineeksi tutkijoiden tulee synnyttää teollisuuden tarpeisiin sopivia, lääkkeiden menekkiä edistäviä sairauksia. Tutkijoiden tehtävänä on tuotteistaa uusia tauteja, luoda niille diagnostiikka ja hoidon suuntaviivat. Samat tutkijat ovat mukana myös tuotteistettaviin tauteihin kehitettävien lääkkeiden myyntilupatutkimuksissa.

Lihasten ikääntymistä tuotteistetaan sairaudeksi

45 minuuttia -ohjelmassa haastateltua, eteläsuomalaista tutkijaa yritettiin houkutella tuotteistamaan lihasten ikääntymisestä sairautta nimeltä

Lääketeollisuuden Siimes: Teollisuus tarvitsee tutkijoita Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes ei näe tutkijoiden rekrytoinnissa mitään kummallista. Teollisuus tarvitsee tutkijoita ja tutkijat teollisuutta. -Tangoon tarvitaan aina kaksi. Teollisuuden rekrytoimat tutkijat tekevät kunniallista lääkekehitystyötä ja saavat työstään palkkaa aivan kuten me kaikki muutkin. Ei siinä ole mitään epäeettistä, että palkkaa ihmisiä töihin, toteaa Siimes. Siimeksen mukaan tautien ja sairauksien tehtaileminen on liian voimakas ilmaus tutkijoiden lääketeollisuudelle työstämistä sairaustutkimuksista. -En kyllä ihan osta tuota väitettä tautitehtailusta, mutta onhan tietysti selvää, että tiedon lisääminen erilaisten sairauksien syntymekanismeista ja uusista hoidoista ihan varmasti kannustavat lääkäreitä tekemään työtään perusteellisemmin. Silloinhan osansa tästä saa myös lääketeollisuus. Ei kai tätä käy kiistäminen, sanoo lääketeollisuuden etujärjestöä luotsaava ex-ministeri. -Onhan se pointti nyt ilman muuta se, että olemme kiinnostuneita hienosti sanottuna siitä terapia-alueesta eli siitä sairaudesta ja sen sairauden hoidon kehittämisestä mihin olemme lääkettä valmistamassa. Keskeinen osa lääkkeen tuotekehittelyä on juuri sen sairauden syntyyn ja suuntaviivoihin liittyvän ymmärryksen edistäminen, Siimes selvittää. -Minusta näiden kriitikkojen näkemys lääkeyrityksistä yhteiskunnallisina toimijoina on kaiken kaikkiaan aivan ultralattea. Onhan nyt sanomattakin selvää, ettei yritys voi toimia jollei se ole kannattava. Rahaa on saatava sisään, eihän sitä muuten riitä palkkoihin eikä yhtään mihinkään, tilittää Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.

sarkopenia. Kyseisen taudin suuntaviivoja luodaan parhaillaan ja lääkeyritykset kehittävät kiivaasti lääkettä sen hoitamiseen.

- Kieltäydyin kunniasta, koska en halunnut myydä itseäni lääketeollisuuden prostituoiduksi, kertoo nimettömänä pysyttelevä tutkija.

- Minun olisi pitänyt ryhtyä luomaan rahasta diagnostiikkaa taudille, joka on luonnollinen osa ikääntymistä. Kun ihminen vanhenee, lihasvoima ilman muuta heikkenee. Miksi ikääntymisen ilmiöitä pitäisi nimetä sairauksiksi ja ryhtyä lääkitsemään? Minusta tällainen toiminta on itsessään sairasta, perustelee tutkija kieltäytymistään.

Tutkijat teollisuuden tautikauppiaina

45 minuuttia -ohjelman haastattelema tutkija kertoo, että lääketeollisuuden pooliinsa palkkaamien tutkijoiden tehtävänä on kiertää kansainvälisissä lääkärikokouksissa. Konferensseissa ja symposiumeissa esitellään kehiteltyjen tautien diagnostiikkaa ja hoitosuosituksia eri puolilta maailmaa tuleville kollegoille.

- Käydään kaupustelemassa oireita ja lisäämässä tietoisuutta synnytetystä sairaudesta, ikään kuin herkistetään lääkärikuntaa tunnistamaan ja diagnosoimaan luonnolliset elämänilmiöt lääkehoitoa vaativiksi tautitiloiksi, kuvailee tutkija.

Hän kertoo, kuinka tautikauppiaina maailmaa kiertävien tutkijoiden jälkeen teollisuus laskee liikkeelle lääke-edustajansa, joiden tehtävänä on luukuttaa täsmälääkkeet taudista tietoisiksi saatetuille lääkäreille.

- Jälkiaallossa liikkeelle laskettujen lääke-edustajien työ on helppoa. Lääkäreillä on tuoretta tietoa uudesta taudista. Heille on tullut suuri halu diagnosoida sitä ja tarjota hoitoa reseptien muodossa, selvittää lääketieteen tutkija tautitehtailun logiikkaa.

Tutkijan mukaan yhdelläkään yhteiskunnalla ei ole varaa katsoa paisuvaa ilmiötä läpi sormiensa.

- Lääketeollisuudella on aivan liikaa valtaa tämän päivän lääketieteessä. Länsimainen yhteiskunta ja terveydenhuoltojärjestelmä eivät tule kestämään lääketeollisuuden ylivaltaa ja alati paisuvaa tarvetta lääkemyynnin kasvattamiseen, uskoo 45 minuuttia -ohjelmalle avautunut tutkija.

Tautitehtailua ja diagnoosirajojen laventamista

Tautitehtailun tuloksena synnytettyjen sairauksien lista on pitkä. Tunnetuimpina esimerkkeinä medikalisaatiota arvostelevat asiantuntijat mainitsevat muun muassa levottomat jalat, kaljuuden, erektiohäiriöt, naisten seksuaalitoiminnan häiriöt, sosiaalisten tilanteiden pelon, ärtyneen paksusuolen, miesten vaihdevuodet, traumaperäisen stressireaktion ja yleisen ahdistuneisuushäiriön.

Yhä useammille määrätään muun muassa verenpainelääkkeitä. Katso Tuula Malinin juttu (45 minuuttia 18.11.2009)

Uusien tautien tuotannon lisäksi lääketeollisuus pyrkii kasvattamaan lääkkeiden menekkiä väljentämällä jo olemassa olevien tautien diagnoosikriteerejä ja liioittelemalla sairauksien yleisyyttä sekä vakavuutta. Tästä ilmiöstä voidaan asiantuntijoiden mukaan puhua osteoporoosin sekä sydän- ja verisuonitautien kohdalla. Tautitehtailua on myös lihavan ja liikkumattoman kansan diagnosointi verenpaine- ja kolesterolitautiseksi.

Medikalisaatioon eli normaalien elämän ja arjen ilmiöiden lääketieteellistämiseen perehtyneiden asiantuntijoiden mukaan sydän- ja verisuonitautien massiivinen markkinointi on moninkertaistanut monen lääkeyrityksen myynnin.

- Suuri osa väestöä on kyetty tuottamaan sairauden ja sitä tietä lääkehoidon piiriin, kun esimerkiksi verenpaineen hoitorajoja ja veren lipidien tavoitearvoja on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana toistuvasti alennettu. Taudin markkinointi ja diagnoosirajojen laventaminen heijastuvat suoraan lääkemyyntiin. Kolesteroli- ja verenpainelääkkeet ovat jo monen lääkeyrityksen myydyimpiä tuotteita, tietää aiheeseen perehtynyt lääketieteen tohtori Janne Leinonen.

- Jos varsinaisen sairauden hoitaminen on suuri bisnes, niin todellinen kultakaivos lääketeollisuudelle on riskissä olevien hoitaminen ja suurten kansantautien ennalta ehkäiseminen, Leinonen jatkaa.

Peijaksen sairaalassa Vantaalla neurologian erikoislääkärinä työskentelevän Leinosen mukaan medikalisaatio eli arkielämän ilmiöiden lääketieteellistäminen, sairauksien liioittelu ja niiden ylilääkitseminen ovat suuri uhka lääketieteelle.

- Ilmiö on kuin syöpä, joka vie voimavaroja muualta terveydenhuollosta, ihmisten todellisten ongelmien ja sairauksien hoidosta. Kehitys huolestuttaa myös lääkäreitä. Monet sekä nuoret että vanhemmatkin kollegat ovat turhautuneita lääketeollisuuden ylivallasta, lääkkeiden hulvattomasta käytöstä ja lääketieteen murenemisesta, sanoo Leinonen.

"Lääketeollisuudella liikaa valtaa"

Katso myös 45min Extra: Turhia lääkkeitä terveille? toim. Tuula Malin

Lääketieteen tohtori ja neurologian erikoislääkäri Leinonen on arvostellut Lääkärilehdessä voimakkaasti lääketeollisuuden masinoimaa medikalisaatiota. Leinosen mukaan lääketeollisuus pyrkii entistä aggressiivisemmin maksimoimaan lääkkeiden menekkiä vaikuttamalla tieteellisten tutkimusten kautta lääkkeitä määrääviin lääkäreihin.

- Lääketeollisuuden intresseissä on saada mahdollisimman suuri osa väestöstä lääkkeiden käyttäjiksi. Jos terveistä tehdään sairaita, mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Siksi teollisuus pyrkii lääketieteellistämään ja nimeämään sairauksiksi ihmiselämään kuuluvia luonnollisia ilmiöitä ja erilaisia ikääntymisen merkkejä.

Neurologi Janne Leinosen mukaan lääkärit sen paremmin kuin potilaatkaan eivät voi saada riippumatonta tietoa sairauksista ja lääkityksestä, koska lääketeollisuus tuottaa tällä hetkellä suurimman osan lääketieteellisistä tutkimuksista.

- Lääketeollisuuden toteuttamat tutkimukset palvelevat tietysti teollisuuden omia intressejä. Teollisuus määrää määrittelee mitä tutkitaan ja miten tutkitaan. Lääketeollisuus päättää tutkittavat aihealueet, suunnittelee tutkimusten sisällön ja vastaa käytännön toteutuksesta. Teollisuus valitsee työn toteuttavat tutkimuslaitokset ja tutkijat, se vastaa tulosten analysoinnista ja omaa oikeudet pidättää tutkimustulosten julkaisemisen, jos tuotettu tieto ei ole sille itselleen mieleistä, kuvailee neurologi lääketutkimusten karua arkea.

Leinosen mukaan huolestuttavan paljon lääketeollisuudelle kielteistä tutkimustietoa jää kokonaan pimentoon lääkkeitä määrääviltä lääkäreiltä ja sitä kautta myös lääkkeitä käyttäviltä potilailta.

- Miten kukaan koskaan voi kuvitella, että tällainen asetelma tuottaisi potilaiden etua palvelevaa tietoa. Ainoa kestävä ratkaisu olisi lääketieteen ja lääketeollisuuden välisen symbioosin hajottaminen, uskoo neurologian erikoislääkäri Leinonen.

Lue myös:

Terveistä sairaita lääkemyynnin lisäämiseksi