Kolmekymppistä pätkätyöläistä voi odottaa köyhä vanhuus

Kolmekymppinen pätkätyöläinen voi aikanaan hämmästyä eläkkeensä pienuudesta. Köyhyys saattaa iskeä, jos sama ihminen on tehnyt kaksi virhettä: syntynyt vuoden 1947 jälkeen ja ollut välillä pitkiä aikoja pois työelämästä.

Kuukausieläke voi tällöin jäädä jopa kymmeniä prosentteja pienemmäksi kuin suurten ikäluokkien edustajalla.

Ensi vuonna tulee käyttöön elinaikakerroin, joka pienentää uusia eläkkeitä sitä mukaa kuin odotettavissa oleva elinikä pitenee. Esimerkiksi nyt kolmekymppisellä työntekijällä eläkkeestä jää näillä näkymin uupumaan 16 prosenttia. Lopullisesti prosentti selviää sinä vuonna, kun ikäluokka täyttää 62 vuotta.

Uudistuksen tarkoituksena on saada eläkerahat riittämään yhä vanhemmaksi elävälle väestölle. Nyt 63-vuotias suomalainen elää keskimäärin vielä 21 vuotta. Vuonna 2075 samanikäisen eliniänodote on jo lähes 30 vuotta, arvioi Eläketurvakeskus.

Jos elää yhtä kauan kuin tilastojen perusteella voisi olettaa, eläkettä maksetaan vuosien mittaan yhtä paljon kuin aiemmille sukupolville. Koska potti jakautuu useammalle vuodelle, kuukausieläke jää pienemmäksi.

Ekonomistin mukaan useimmat eläkeläiset tulevat toimeen vastedeskin, koska eläke perustuu työuran ansioihin ja tulotaso on noussut.

- Rahassa mitattuna tämä on ihan oikeudenmukainen ratkaisu, arvioi Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander.

Pienituloiset kärsivät

Toimeentulo-ongelmat uhkaavat esimerkiksi pätkätyöläisiä, jotka ovat olleet osan aikaa työttöminä tai opiskelemassa. Jos 40 vuoden työurasta puuttuu 10 vuotta, eläke jää neljänneksen vajaaksi. Elinaikakerroin leikkaa tästä vielä ison osan.

- Monesti tämä vielä kohdistuu ihmisiin, jotka muutenkin ovat pienituloisia, Kiander sanoo.

Palkansaaja ei pysty vaikuttamaan elinaikakertoimeensa, mutta tulevaa eläkettä voi suurentaa muulla tavalla, Eläketurvakeskuksesta kerrotaan.

- Jos haluaa, pienennyksen voi kompensoida työskentelemällä pitempään, muistuttaa kehityspäällikkö Marjukka Hietaniemi.

Työntekijän ei tarvitse käyttää eliniän pidentymistä kokonaan työntekoon saadakseen täyden eläkkeen. Nyrkkisääntönä on, että puolet lisävuosista pitäisi tehdä töitä, jotta leikkuri ei iske.

Kiander huomauttaa, että kaikilla ei ole mahdollisuutta jatkaa töissä.

- Jos firmassa on yt:t päällä ja todetaan, että kaikki yli 58-vuotiaat lähtevät, niin se ei sitten onnistu. Sen ikäinen ihminen ei yleensä enää uutta työpaikkaa löydä mistään.

Nuukailu jatkuu

Kaikkein iäkkäintä väestöä uhkaa tulevaisuudessa suhteellinen köyhyys. Jo valmiiksi pieni eläke nousee hitaammin kuin palkat, koska korotukset on sidottu enimmäkseen inflaatioon ja vain pieneltä osin palkkojen nousuun. Ero työssäkäyvien tuloihin kasvaa isoksi etenkin yli 80-vuotiailla.

Kianderin mukaan eläkeläiset lisäävät säästämistä, kun toimeentulo näyttää epävarmalta eikä hoivapalveluiden saatavuudesta ole varmuutta. Lopulta monen rahat jäävät kuitenkin perinnöksi jälkipolville.

- Olisi tietysti hyvinvoinnin mielessä parempi, että eläkeläiset panisivat rahansa menemään omaan elämäänsä, niin heillä olisi hauskempaa sen sijaan, että säästävät.

Elinaikakertoimen vaikutusta omaan eläkkeeseen voi arvioida laskurilla osoitteessa www.tyoelake.fi.

(MTV3 - STT)