Osteoporoosilääkkeen käyttäjillä outoja murtumia ja kuolioita

MTV3 - Tuula Malin

Lääketieteen tutkijat ja kliinistä työtä tekevät lääkärit kummastelevat poikkeukselliseen paikkaan ilmaantuneita reisiluumurtumia sekä leukaluussa havaittuja kuolioita osteoporoosin eli luukadon ja syövän hoidossa yleisten bisfosfonaattien käyttäjillä.

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa osteoporoosilääkityksellä oleville potilaille ilmaantuneita harvinaislaatuisia, luuston vahvimpaan kohtaan yllättäen ilmaantuneita murtumia on havaittu tänä vuonna kymmenkunta.

- Kyseessä on täysin epätyypillisessä paikassa sijaitseva murtuma reisiluun yläosassa. Puhumme niin sanotusta subtrokanteerisesta murtumasta, joka sijaitsee luuston vahvimmassa kohdassa, selvittää ortopedian dosentti Minna Laitinen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.

Laitisen mukaan kyseinen alue reisiluusta murtuu yleensä vain ison voiman vaikutuksesta esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa. Bisfosfonaattien käyttäjillä havaitut murtumat ovat kuitenkin lähes poikkeuksetta syntyneet vähäisen rasituksen tuloksena.

Luu on saattanut murtua kävellessä, seisomaan noustessa tai jalkaa kevyesti koukistettaessa. Röntgenkuvien perusteella on havaittu, että kaikkien potilaiden murtumat ovat identtiset.

- Kaikkien kohdalla kuvissa näkyy horisontaalinen murtumalinja ja medialpiikki. Nämä luutuvat todella hitaasti jos laisinkaan. Erästäkin potilasta olemme leikanneet yhteensä jo kuusi kertaa, kertoo dosentti Minna Laitinen.

Bisfosfonaatti tekee luusta posliinia

Bisfosfonaattilääkityksen tarkoituksena on vähentää luunsyöjäsoluja ja vahvistaa luun kuorikerrosta. Lääkitys muuttaa luun normaalia elinkulkua. Luuhun kertyy mineraaleja ja sen rakenne muuttuu kovaksi, posliinimaiseksi.

- Lääkityksen seurauksena luusta tehdään kovaa, mutta samalla se menettää jousto-ominaisuutensa. Siitä näyttää tulevan erittäin helposti särkyvää. Ilman joustoa luusto ei kestä taipumista eikä kiertoliikkeitä, tietää Laitinen.

Riski on ollut tiedossa

Katso Tuula Malinin juttu (45 minuuttia 11.11.2009) Katso myös: Lääkehaitat hämmentävät lääkäreitä (Kymmenen uutiset 11.11.2009)

Osteoporoosin hoitosuosituksia laatineen Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja, professori Matti Välimäki tuntee hyvin bisfosfonaatit. Hän on tehnyt useita lääkeaineen tehoa todistavia tutkimuksia lääketehtaiden rahoittamissa tutkimushankkeissa. Välimäki ei ole yllättynyt lääkkeen käyttäjille ilmaantuneista murtumista ja kuolioista, sillä hänen mukaansa riski on ollut tiedossa.

- Näiden murtumien syntyyn vaaditaan kuitenkin todella pitkäaikainen altistus tälle lääkkeelle. Bisfosfonaatit tulivat Suomessa markkinoille 90-luvun puolivälissä, ja näitä alkaa ilmaantua sen vuoksi vasta nyt. Kyseessä on kuitenkin vielä melko harvinainen haittavaikutus, kertoo professori Matti Välimäki.

Helsingin yliopistollisessa sairaalassa työskentelevän Välimäen mukaan tarvittaisiin tieteellinen tutkimus lääkeaineen ja murtumien sekä kuolioiden välisen yhteyden varmistamiseksi. Syy ja seuraussuhde on hänen mielestään vielä vähintäänkin epävarma.

- Kaikkien epäilyjen osalta tarvittaisiin kausaliteettia varmentava röntgenlöydös, jossa putkiluun kuoriosa on selvästi paksuuntunut ja ydinontelo kaventunut lähes olemattomaksi.

Yhdysvalloissa bisfosfonaattien haitat tunnetaan paremmin

Yhdysvalloissa bisfosfonaatit ovat olleet käytössä kauemmin kuin Suomessa. Siellä lääkeaineen haittavaikutuksena ilmaantuvat murtumat ja kuoliot ovat jo yleisemmin tunnettuja. Pohjois-Amerikassa bisfosfonaattien arvellaan aiheuttavan jo viitisen prosenttia reisiluumurtumista. Leukaluutaan lääkeaineen vuoksi menettäneet potilaat ovat nostaneet jo useita ryhmäkanteita lääketeollisuutta vastaan.

- Bisfosfonaatin käyttäjille ilmaantuva leukaluun osteonekroosi eli luukuolio on todella kivulias ja kiusallinen haittavaikutus. Leukaluu paljastuu limakalvojen alta, haavaumat eivät umpeudu ja hampaat saattavat tipahdella yllättäen, selvittää hammaslääketieteen tohtori Petri Nurmenniemi Turun yliopistollisesta sairaalasta.

Suomessa bisfosfonaattien aiheuttamia haittoja on korvattu vasta vain muutamia.

- Kyse on tiedonpuutteesta. Hoitohenkilöstö ei osaa vielä yhdistää näitä haittoja kyseiseen lääkeaineeseen. Yleislääkäripuolella asia on todella huonosti tiedetty ja tunnettu, mutta hammaslääkärit törmäävät näihin useammin, Nurmenniemi selvittää.

Osteoporoosia lääkitään leväperäisesti

Bisfosfonaatteja käyttää tällä hetkellä runsaat 80 000 suomalaista. Suurin osa potilaista saa lääkettä suun kautta tai suonensisäisesti osteoporoosin eli luukadon ehkäisemiseksi.

Lääkeaineen käyttö on kolminkertaistunut vajaan kymmenen vuoden aikana. Vakaviin haittavaikutuksiin heränneiden lääkäreiden mukaan osteoporoosin hoitoa ohjaavat Käypä hoito -suositukset kannustavat lääkäreitä leväperäiseen reseptien kirjoittamiseen.

- Käyttö on todella liberaalia. Näitä kirjoitetaan monille vanhuksille rutiinisti, sen kummemmin asiaa miettimättä. Esimerkiksi rannemurtuman jälkeen ei todellakaan pitäisi automaattisesti laittaa keski-ikäistä naispotilasta bisfosfonaattilääkitykselle, toteaa dosentti Minna Laitinen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.

Käypä hoito -suosituksia laatinut Matti Välimäki myöntää, että lääkkeitä määrätään liiankin kanssa.

- On aivan totta, että tässä maassa on liian paljon bisfosfonaattien turhaa käyttöä. Yleislääkäreiden ammattitaidossa on monin paikoin toivomisen varaa. Ohjeet pitäisi lukea kunnolla ja määrätä lääkettä vain niille, jotka sitä todella tarvitsevat.

Professori Välimäen mukaan bisfosfonaattilääkitys on määrättävä automaattisesti vain lonkkamurtuman ja nikamamurtuman jälkihoitona. Hänen mielestään tyyppiesimerkki tarpeettomasta hoidosta on viisikymppinen nainen, jolla ei ole minkäänlaisia riskitekijöitä murtumille tai osteoporoosille, mutta hän on syystä tai toisesta hakeutunut luuntiheysmittaukseen, jossa todetaan hiukan alentunut luuntiheys.

- Eihän tällaisille potilaille ole minkään valtakunnan järkeä kirjoittaa vuosia kestävää lääkitystä, jyrähtää Välimäki.

Lue myös:

Osteoporoosilääkkeestä luunmurtumia

"Osteoporoosin hoitosuosituksia muutettava"