Oikeusministeriö selvittää rangaistuksen lieventämistä tunnustamalla

MTV3 – Ari Lahdenmäki – Johanna Tuuri

Oikeusministeriö selvittää, voisiko rikoksen tunnustamalla saada joissakin tapauksissa automaattisesti tavallista lievemmän rangaistuksen. Taustalla on pyrkimys lyhentää oikeudenkäyntien kestoja.

Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta useita langettavia tuomioita pitkäksi venyneistä oikeudenkäynneistä.

Oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) sanoo, että uusia keinoja tarvitaan nopeuttamaan eritoten hankalasti selvitettävien talousrikosten esitutkintaa ja oikeuskäsittelyjä.

– Selvitämme nyt, pitäisikö alkaa suunnitella tällaista lainmuutosta. Tällä haavaa mitään lainmuutossuunnitelmaa ei kuitenkaan ole vireillä, Brax sanoo.

Tuomiota ei voi kuitata rahalla

Ajatus virisi elokuussa Braxin koolle kutsumassa oikeusvaltiotapaamisessa. Siihen osallistuivat hänen lisäkseen korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo, valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki, poliisiylijohtaja Mikko Paatero ja joitakin asiantuntijoita.

Tapaamisessa pohdittiin keinoja oikeudenkäyntien lyhentämiseen.

– Moneltakin taholta nousi esiin brittimalli, jossa tunnustamalla voi saada tietyn kaavan mukaan lievemmän rangaistuksen.

Pelkkä tunnustaminen ei Braxin mukaan riitä, vaan syyllisyys on tutkinnassa selvitettävä myös muilla tavoin.

Rikoksesta epäillyllä ei länsimaissa ole mitään velvollisuutta myötävaikuttaa syyllisyytensä selvittämistä. Braxin mukaan on kuitenkin yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, että vakavat rikokset saadaan selvitetyiksi.

Oikeisministeri haluaa oikoa väitettä siitä, että jatkossa oikeuskäsittelyn voisi kuitata rahalla. Ministerin mukaan käytäntö ei sovi Suomeen.

- Koska sekin on maailmalla niin moneen kertaan mainittu, niin sitä selvitetään, mutta en usko, että se johtaa mihinkään.

Oikeusministeriön pohdiskelusta kertoi ensimmäisenä Ylen uutiset.

Professori keventäisi järjestelmää

Rikosoikeuden professori Terttu Utriainen Lapin yliopistosta sanoo pitävänsä oikeina oikeusministeriön pyrkimyksiä nopeuttaa oikeudenkäyntejä.

– Suomessa rikosprosessi ja rikoskäsite ovat siten eriytymättömiä, että hyvin pienet ja selvät jutut käsitellään samanlaisessa prosessissa kuin vaikeammat, yksilön ja yhteiskunnan kannalta merkittävämmät jutut, Utriainen sanoo.

Koko rikosoikeusjärjestelmää pitää Utriaisen mielestä keventää siten, että oikeuslaitoksen voimavaroja vapautuu vaikeiden, vakavien rikosten selvittämiseen.

– Useissa maissa sellaiset rikokset, jotka Suomessa menevät raskaaseen rikosprosessiin, eivät siihen päädy.

Katso Johanna Tuurin juttu